Kalenterisukat jatkuu...

 Kalenterisukat ovat kasvaneet  nyt tähän mittaan eli 20 päivää on täynnä, vielä tulee neljä vinkkiä värien ja kuvion valintaan jotka olen ahkerasti käynyt heti aamulla kurkkaamaassa
 Missä neuloimme kerran-blogista, 

Olen yrittänyt keksiä kuviot itse ja mennyt niiden kanssa monta kertaa metsään eli joutunut purkamaan ja neulomaan uudestaan.

Alempana muutama kiva vinkki ja niiden omat ratkaisuni:

Sinisessä sekajutussa oli vinkkinä paikka jossa olet aina halunnut käydä, minulla se on Hawaijin saaret,  siitä sain idean rantatyrskyihin.

Yläpuolella olevat vaaleanpunaiset pallerot ovat hiiriä Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu-kirjasta, se oli ensimmäinen oma kirjani kun opin lukemaan vuonna 1955. Kirjassa on aivan ihana Kissa Krumeluu-juttu:  Miettii kissa Krumeluu, missä on se suuri puu, jossa niinkuin omenoita kasvaa hiirenpenikoita.... Ja hiirenpenikat ovat todellakin vaaleanpunaisia, niihin tutustuin samana kesänä heinäpellolla haravanvarressa hosuessani.

Tuon Snoopy-tekstin kohdalla piti neuloa kirjoneuletta saman aamun kahvi/tee-mukin värillä, mukini oli valkoinen ja siinä ihana Snoopy sydämen sisällä.  Sinisen osan yläpuolella päivän väri määräytyi asuinkunnan asukasmäärän mukaan, satunpa virallisesti asumaan Helsingissä niin väriksi tuli ruskea, siihen sitten tyttöjä ja poikia sekä rivi koiria yläpuolelle. 

Ylin 20 kerrosta yrittää esittää sulkia jotka päivän vihjeen mukaan piti noukkia jostain tapahtumasta Wikibediasta tältä päivältä ja sieltä löytyi intiaaninaisten puolestapuhuja.

Saas nähdä mitä mielenkiintoista vielä vastaan tulee, kantapäät näihin neulotaan ihan viimeiseksi.

Kalenterisukkien rinnalla on tämä toinen pari myös kohta valmis, näihin tein lyhyemmät varret.

**************************************************

Joensuun kaupungista löytyy ihana lankakauppa Käsityövakka ja siellä käydessäni ostin langat seuraavaan isompaan neuletyöhön, näistä langoista tulee villatakki nimeltä Naima.

Oikeastaan tämä oli joululahja mieheltäni mutta tietäessäni hänen lankatuntemuksensa totesin että paras hankkia langat itse ja sitten kiittää miestä ihanasta lahjasta.


Mukavaa joulun alusviikkoa kaikille, muistakaa että joulu tulee vaikka ne komerot ei niin viikattuina olekkaan.

Sukkia, sukkia...ja pipo

Missä neuloimme kerran -blogissa on jälleen ohjeet kalenterisukkiin ja taas piti sitten minunkin aloittaa uudet sukat vaikka entiset kahdelta joululta ovat vielä ihan käyttökelpoiset. Mutta kun näitä on niin kiva tehdä, joka päivä tulee uudet ohjeet ja tänä vuonna nämä neulotaan kirjoneuleena niin että sama pohjaväri kulkee läpi koko sukan. Ensin innoissani tein punaiset varvasosiot mutta kohta huomasin että saattaa olla liian vaikea väri yhdistää siihen muita, etenkään punaisia joita varmaan matkan varrella tulee laitettavaksi. Tämä kaunis vaalea beessi lanka löytyi sitten villaLanka-liikkeestä Kalliossa ja  on muuten tosi hyvä lanka tikutella 2mm puikoilla.

Vasemmalla on sukka A ja oikealla sukka B, suosittelen kurkkausta värienetsintäohjeistukseen, meinasi ihan alkuun mennä meikäläiseltäkin sormi suuhun.

Eihän niitä hyviä varpaita voinut jättää käyttämättä tai purkaa vaan aloitin niistä sitten toiset sukat 2 mm puikoilla ja kaveriksi valitsin tuollaisen valmiiksi pätkävärjätyn turkoosi-harmaan langan.  Nämä valmistuu nopeammin kun ei tarvitse odotella päivittäistä ohjeistusta lankojen väreihin.

 

Syksyllä tuli hankittua Novitan heijastavaa lankaa kaksi 50 g kerää ja kaiken sain menemään tähän pipoon.  Riittämiseen vaikutti varmaan vääränkokoiset puikot, minulla oli vain 8mm kokoiset kun vyötteessä oli suosituksena 10mm. Resoriosa on tehty 7 silmukan ainaoikein neuleena ja sen ympyräksi ompelun jälkeen reunasta poimittu 56 silmukkaa.
Tähän kun lisää parit heijastimet takkiin ja laukkuun riippumaan niin luulisi tulevan nähdyksi kadulla kulkiessa ja etenkin katuvalottomilla teillä.

***************************************

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa viikonalkua!

 

Jotakin vanhaa - jotakin uutta

On se jännä mitenkä jotkut hommat vaan hautautuvat useiksi vuosiksi olemaan keskeneräisinä, nämä painetut tyynykissat ovat olleet kaapissa ja laatikoissa seikkailemassa ainakin 10-12 vuotta. Olen käsintikannut pitkin kissoja ja reunuksia vanun ja vuorin kanssa heti silloin kun hankin nämä ja viimeviikkoon odottivat vetoketjua ja kanttausta. Alunperin piti tulla kaksi tyynyä mutta kun samaan osoitteeseen ovat menossa niin laitoinkin kissat seläkkäin ja nyt ne ovat vihdoinkin tyynynä.
Saajalla itsellään on ollut tuollainen valkoinen kissa nimeltään Lumikki.

Viime viikolla näpertelin myös silmukkamerkkejä, kävivät kummasteltavina myyjäisissä eli säästyivät joihinkin tonttulahjoihin.

Näin ihania käpytonttuja tehtiin Etu-Töölön marttojen myyjäispöytään ainakin 70 kpl, jokunen jäi nukuskelemaan laatikkoon seuraavaan jouluun.



Yöperhosia oli lennellyt pitkin marraskuuta tuolla naamakirjan puolella ja niitä sitten matkin minäkin. Vielä kun keksis miten noihin järkevästi kiinnittäisi neulan että voisi laittaa vaikka takin kaulukseen tai myssyyn.



Viikonloppuna syntyi kolme tiskirättiä, sinimusta on aikaisempaa tuotantoa.


*******************************

Nyt on varmaankin syksy ohi kun joulukuu alkaa ylihuomenna, mukavaa talvea kaikille!

Terävät tuliaiset Tallinnasta

Tälläkertaa tuliaisina Karnaluksista vain teräviä asioita, neuloja, puikkoja, leikkurin terä ja korutappeja. Ainoat "pehmeät" on noi pallukat, merkkauskynä ja kuvasta puuttuva puolakotelo. Eräs ystävä jäi ilman metrivetskaria kun oikeaa väriä ei ollut saatavilla. 

Nämä oli kaikki kirjoitettuna ylös että muistan ne hankkia, mutta Dylon pesukonevärit jäi hankkimatta kun niitä ei listassa ollut. No, vanhuus ei tule yksin.

 Matkaseuralaiseni lahjoin kässäpussukalla, kuvassa vasemmalla matkan aloitus ja oikealla mihin päästiin takaisin tullessa.  Matka tehtiin Vikingin laivalla ja vähän oli tiukka aikataulu ehtiä 3,5 tunnissa edestakaisin Karnaluksiin, seuraavalla kerralla menen kyllä Eckeröllä jos vaikka silloin muistais ostaa ne listaamattomatkin tavarat.

***********************************

Tilkkukurssilla oli kangasjätelaatikkoon menossa kangas jossa Englannin kuninkaallisia oli pitkä rivi ja sain siitä myös itselleni kaksi kuningatarta. Ja pannulappuihin he sitten pääsivät. On kyllä sanottava ettei niin pientä tilkkutyötä ettei siihen virhettä saisi aikaiseksi, nämä ovat mallia "sujauta käsi sisään" ja näissä tuo paikka on noiden naisten decolteen alla. 

 Eikä renksuja voinut laittaa tuonne alas kun sitten olisi ollut päät ylösalaisin seinällä.

Taitavat jäädä pelkiksi seinäkoristeiksi.

 

Tilkkukurssin aiheenahan meillä on Kaupunkimatkoja tilkkujen parissa ja viimekerran paikka oli Sveitsin Luzern, josta sitten olikin malleja moneen kivaan pussukkaan maan lipun mukaan eli matkoilla tarpeellinen ensiapu-lääke-tärkeät tavarat-pussukka.

Vasemmalla mytty joka käännyttyään oikeinpäin onkin kulmikas topattu pussukka 

kera lippu-taskun.

Tähän minulla ei ollut kaavaa mutta pari päivää mietittyäni ompelujärjestystä sain sen tänään valmiiksi. Ja tähänkin tuli moka, unohdin vetskareitten päätysaumoista ne lirpukkeet joista ottaa kiinni kun aukaisee tai sulkee pussukan. Onneksi on nappeja ja laitoinkin suuret.

Pussukan tärkeä tehtävä on pitää huolta verenpainemittaristani ja tuossa lippu-taskussa on paikka muistiin merkityille mittaustuloksille.

*************************************

Pakkasia odotellen, mukavaa viikonalkua!

Matonkuteen valmistaminen (ja lankaa)

Samalla kun kerron tavastani leikata matonkuteita, roolin saa myös uusi suuri leikkuualustani kokoa 60 x 90 cm jonka ostin Tilkkukilta Syyringin kiltaillassa jossa meillä oli Erkin Sauma&Tikki esittelemässä uusia ompelukonemalleja ja niihin kuuluvia erilaisia tilkkuilijoille sopivia lisäjalkoja ym. jänniä apuvälineitä.

Tästä alkaa sitten tarina matonkuteesta:

Ylhäällä vasemmalla kangaspala kokonaisena, vieressä taitettuna kolmioksi, alla vasemmalla kolmio taitettuna toisen kerran ja ylimääräinen osa leikattavana pois. Vieressä (avattuna neliön muotoinen pala) leikataan taitetta pitkin kahdeksi kolmioksi.

Vasemmalla ylhäällä kolmiot ja vieressä kolmiot päällekkäin joista aina leikkaan n. 10-12 cm korkeat kolmion kärkipalat pois. Ei nämä haaskuuseen mene, sopivat oikein hyvin löytöeläintalon kissojen makuualustojen täytteeksi tai jos on kivaa kangasta niin tilkkutöihin.

Alla vasemmalla kolmiot lankasuorat vastakkain jotka ommellaan koneella yhteen ja saadaan palat siten yhdistettyä renkaaksi (tai modernisti tuubiksi).

Ylhäällä vasemmalla kangasrengas odottamassa leikkuuta viivaimen ja leikkurin avulla. Voi tämän leikkuuvaiheen tehdä ihan saksillakin sillä eihän kaitaleiden tarvitse viivasuoria olla. Leikatessa jätetään ylätaite-reuna leikkaamatta n. 5-7 cm, alavasemmalla kangas suikaloituna ja vieressä valkoisen vanun päällä (kuvaa selventämässä) tuo ehjä osa joka leikataan saksilla, ensin ehjästä reunasta vinosti ensimmäiseen aukkoon vastapuolella ja seuraavat sitten kolosta koloon vinottain.

Vasemmalla kangas suikaleena ja vieressä pieni kerä jossa ei ole  mutkan mutkaa kiusaamassa matonkutojaa tai virkkaajaa.

Tässä tekniikkaohjeessani käytin melko pientä kangaspalaa mutta kokemusta on myös tuplapeiton kankaan käsittelystä, siinä kangasta oli leikkurin alla parhaimmillaan taiteltuna 8 - 10 kerrosta. Lakanoista ja kankaista muutenkin kannattaa poistaa kaikki saumat ja hulpiot ennen kuteeksi leikkaamista, tähän jätin tuon valkoisen hulpion merkkaamaan lankasuoraa.

********************************

Eiran Lankojen ystävämyynnistä tarttui matkaan melkein värikartallinen puuvillalankoja ja muutama pyöröpuikko, kokoja joita ei itsellä vielä ollut. Lehti tuli lahjaksi ostosten mukana, siinä on monta kivaa mallia ja ohjetta. Ja lankojen uudelle olomuodolle ei ole vielä mitään suunnitelmaa, mutta eiköhän sekin ennen ensi kesää selvinne.

*******************************

Elintarvikevärjäyslangatkin kuivuivat ja ovat kerillä. Lankaa tässä on n. 200 g.

Aika nätit unisukat taitais näistä tulla.

********************************

Mukavaa viikonalkua sinne ruudun toiselle puolelle!

Aina pitää kokeilla

 Lidlissä oli tänään myynnissä elintarvikevärejä tuubeissa (n. 3 €/paketti) ja piti tietysti ostaa ja kokeilla saisiko niillä värjättyä villalankaa kuin Kool Aid-mehujauheilla. 

Kotona sitten etsin luonnonvalkoisia keräjämiä ja eikun hommiin, ohjeita löytyy kuukkelista hakusanoilla kool-aid-värjäys mikrossa .Tein kuten tuossa linkissä ohjeistettiin paitsi että nämä värit oli nestemäisessä muodossa.

Lankoina mulla oli Tico-ticoa n. 130 g ja muita n. 100g.  Mitään näistä ei ole värjätty suoraan tuubista tulleella värillä, vasemmalla on sininen (?) jossa pari tippaa keltaista joka sitten otti voiton sinisestä, oikeanpuoleinen on sitten keltainen johon tuli vastaavasti pari tippaa sinistä. Eikä punainenkaan päässyt ilman viittä tippaa sinistä. Jätänpä kokeilun tähän näillä väreillä, joskus pitäisi kyllä varmaan kokeilla ihan oikeilla elintarvikeväreillä värjäämistä. 

Kunhan langat on kuivuneet niin laitan niistä sitten myöhemmin kuvan tänne lisukkeeksi.

***************************************

Viimeviikon torstaina kävin Marlen kanssa Tikkurilassa Lumossa katsomassa Vantaan Tilkkutiiraajien näyttelyä. Käy katsomassa ja lukemassa tarina siitä hänen blogistaan.
Ylläolevan kuvan vitriinissä oli vaikka mitä kivaa nähtävää.

Kiva pieni kukkaro söpöine lintuineen ja

pikkulaukku/kukkaro jossa kiva tekstikangas.

****************************

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Huppu ompelukoneelle

Kankaiden välissä hyllyssä on jo kohta 10-vuotta seikkailleet osa näistä ompelukoneen huppuun esille päässeistä pienistä 15x15 cm tilkkutöistä joista jotain kerroin edellisessä jutussani.
Paraatipuolelle on päässyt myös kaksi pientä harjoitusblokkia.

Koneen hupussa on ohut polyesterhuopa päällikankaan ja vuorin välissä, ensin ompelin nuo tilkkutyöt ja muut päällikankaaseen ja sitten vuoritin.  Vois sanoa että vihdoinkin jotain järkevää tapahtui näillekin tilkkutöille, pitäis varmaan katsella muitakin pienempiä töitä vähän sillä silmällä että mitähän niille tekis.

***********************************

Kässämartta-tapaamisissa olen ihastellut erään henkilön kässäkassia ja niin sitten näppylän virkkaamiseen näytetyn tekniikan mieleeni painettua tein tämän kassin. Jokainen sivuruutu on erilainen ja kassissa on puuvillakangasvuori. Ihan en tehnyt samanlaista, kantimet tein erillisinä.

Tehdessäni tätä kutsuin sitä mielessäni Miss Marple-pussukaksi kun tämä mainio neiti kulki aina käsityökassi mukanaan murhia ratkoessaan.

Kassin taskussa pitää kuulemma olla pitsivetskari ja niin tässäkin on, toinen tasku on ilman vetskaria ja siinä on pari kolosta lyhyille sukkapuikoille ja virkkuukoukuille.
Kantimien kiinnityskohtiin laitoin koristeeksi nappeja ja kassin pohjassa on sileä ruutu jonka virkkasinkin kolmeen kertaan ennenkuin olin tyytyväinen.

Ensiesittelyn ja tehtäväharjoituksen tämä saa huomenna mennessäni Maunulan Saunabaarin sytomyssyneulomakerhoon.

*********************************

Kiitos kivoista kommenteista pallomerijuttuuni ja
mukavaa marraskuun alkua!