Olin viimeviikon ma-pe Kankaanpään
Opistolla Hopeatyöpaja-kurssilla jossa oppilaat saivat tehdä sitä mitä
halusivat ja ohjaajaltamme Ari Vuorelalta sai sitten apua kinkkisemmissä työvaiheissa esim. miten kivi istutetaan rivisormukseen ym. mielenkiintoisissa jutuissa. Itse opin uutena tekniikkana palttinan kudonnan ja sydänlenkkien valmistamisen.
Sudenkorentokorvakorut valmistin 0,6 hopealangasta kera 0,3 pehmeän langan jo 2 vuotta sitten tekemälleni kaulakorulle seuraksi. Korussa ei ole ollenkaan juotoksia vaan muoto on ensin taivutettu valmiiksi ja sidottu ohuemmalla langalla.
Tämän silmukkaisen kaulakorun tekniikkaa kutsutaan kudonnaksi vaikka minusta se oli kyllä oikeastaan pujottelua kun puikkoja ei käytetty ollenkaan vaan lanka pujotettiin silmukoiksi edelliseen kerrokseen. Tämä tuli pariksi viimevuotiselle rannekorulle.
Palttinarannekkeen kudonta kävi tosi nopeasti kun sen oppi.
Virkkuista ei päässyt eroon täälläkään. Pitihän sitä tämäkin juttu kokeilla ja pylväillä mentiin, ensin isoäidin-neliö riipukseksi ja sitten pötkö pylväitä ja kummallekin millin langasta tukirakenne.
Hopeasta voi valmistaa myös jämäkoruja (eli jämäily jatkui tälläkin viikolla), otetaan mitä jämäpaloja on ja kasataan juotosalustalle. Sitten tiukka kuumennus liekillä niin että koko kasa hehkuu punaisena, alkaa vajoamaan ja kutistumaan, sammutetaan liekki ja annetaan jäähtyä sen verran että (mustan)kasan voi irroittaa juotosalustasta ja tiputetaan happokattilaan puhdistumaan. Jos ei tullut kerralla hyvä niin huuhtelun jälkeen sen voi kuumentaa uudestaan tai lisätä materiaaliakin. Juotin millin langasta kehyksen hässäkälle jotta se ei tarttuisi niin helposti neuleisiin.
Millin langasta kieputettiin renkaita, sahattiin, suljettiin ja juotettiin. Tämän jälkeen otettiin pihdit
joita kutsuttiin obama-pihdeiksi (en tiedä mistä nimi johtuu) ja painettiin renkaisiin koloja, sitruunoita ja kukkiakin näillä pihdeilla saa aikaiseksi. Ensimmäistä kertaa tein ihan setin, kaulakoru+ranneke+korvakorut. Toisen korvikset menevät ystävälleni lahjaksi.
Vasemmalla on yhteinen työpöytä jossa oli 13 työpistettä oppilaille ja 1 opettajalle, oikealla juotospiste happokattiloineen.
Tässä yhteiskuvassa ovat kaikki viikon aikaansaannokset, olen näköjään lankaihminen koska juotoksiakin on vain noissa sydänsilmukoissa ja jämäkorussa.
Opiston ruokasalissa oli hauskasti laitettu näytille kirppareilta pelastettuja pöytäliinoja ja kiva seinäkoriste joka oli tehty varmaankin rikkinäisestä pöytäliinasta.
Eilen oli kansainvälinen QIP-päivä (Quilt in Public) ja Helsingin Tilkkukilta Syyrinki piti oman tapaamisensa Hesperian puistossa. Kuten kuvista näkyy niin aurinko paistoi ja pieni värikäs näyttelykin meillä oli. Voit lukea tapaamisesta myös täältä ja täältä.
Itselläni oli mukana Isoäidin kukkatarha jonka palat ovat n. peukalon kynnen kokoisia, näistä olisi tarkoitus joskus valmistua liivi tai sitten se kuuluisa kukkaro jonka hiiri kissalle ompeli. Tämä on aloitettukin joskus, ainakin 7 vuotta sitten.
Mukavaa viikonalkua kaikille!
