Juna-Kemi-Lumitilkut-Lentokone-viikonloppu

Otsikosta jo varmaan arvaakin että melko pitkä tarina tulossa, onneksi kuvat kertovat 

enemmän kuin sata sanaa. Lisätarinaa löytyy Marle-blogista.

Niinhän siinä sitten kävi että matkaan lähdettiin junalla vaikka liput lentoonkin oli.

Tässä pienessä Marimekon weekenderissä kulkivat tarpeelliset tavarat mennen tullen mutta lentsikkaan piti metallipäinen pyöröpuikko sujauttaa toisen matkustajan ruumaan menevään laukkuun. Mahtui tähän myös tuliaisetkin vaikka vetskarit tuntuivat vähän vinkuvan.

Sitten Lumitilkkujen tilkkutyöantiin, toivottavasti työt ja tekijät kohtaavat eikä 

tule nootteja perästäpäin.

 Nooan Arkki - Kemin Tilkkukööri

 Majakat saaristossa - Kemin Tilkkukööri

Isoäidin tilkkupeitto - Kaija Pörhölä

 Hankipojat - Kyllikki Koskela

 Lumihiutaleita hiljalleen - Meän Tilkkurinki

 Kuurankukkiako? - Marita Pääskynen

 Mystery Quilt - malli:Bonnie Hunter - Paula Vainio

 

Sininen uni - Elli Kangaskorte

 

Virve Hopia

Kaija Pörhölä

Kaija Pörhölä

*****************************************************

Seuraavien neljän nimilaput puuttuivat töiden viereltä.

Tämä alimmainen oli jännä työ, paksuja farkkuja ym. käsinommeltuina ja kaiken yli ommeltu konetikkaukset.

**************************************

Musiikkia punaisen kosketuksella tms. on ollut aiheena näissä EQA:n haastetöissä v. 2015.
Upeita LP-kansi-kokoisia oli monesta maasta, tässä vain osa.

(Tekijälista on kuvan alla, vähän on epätarkat.)

ITALIA

 

HOLLANTI

SAKSA

ITÄVALTA

******************************************

Tilkkuyhdistyksen kiltojen tunnukset oli myös ripustettu näyttelytilan seinustalle.

************************************************

Löytyi tilkkutöiden joukosta itsellenikin tuttu pariskunta tekijänä Kaija Pörhölä, 

alkuperäinen on Tilkkujen Lumo-kirjassa Edita/2001 s. 7.

***********************************************

Kulttuurikeskus jossa tapahtuma järjestettiin sisälsi myös kauniin ja valoisan kirjaston jonka porras-seinustalta löytyi nämä iloiset kansantanssijat.  Korkeutta näillä on jotain metrin verran ja ovat naamoja lukuunottamatta neulottu. Tekijä on Liisa Hummasti.

********************************************

Lumilinnassakin käytiin kun Kemissä kerta oltiin, joka vuosi linna on erilainen ja merivedestä rakennettu. Mereen se myös kauden jälkeen kipataan. 

 


 

*********************************

Kotimatka sujuikin sitten lentäen aurinkoisessa säässä, tiukat on aikataulut näilläkin, parikymmentä minuuttia oli kone kentällä ja kohta ilmassa ja matkalla takaisin Helsinkiin josta oli tullut.

**************************************

Nämä kaikki ihanuudet  mahtuivat matkakassiini, en vielä tiedä olivatko tarpeellisia mutta eivätköhän paikkansa löydä tulevissa tekemisissä, vuosi saattaa kyllä olla kaukana esiintymisille. Oikealla ylhäällä on arpajaispalkinto, soma pieni rasia jossa sormustin ym. pientä kulkee pehmeästi mukana.

Alhaalla oleva ristipistoliina saanee värejä pinnalleen kesällä mökin pihalla keinutellessa.

******************************************

Tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä saatujen tiedotteiden ja papereiden yhteydessä oli myös kaksi nippua kankaita (joita vaihtelin Marlen kanssa)  jotka sitten kotona jalostin uuteen muotoon. Ompelin kaksi ruutua yhteen ympäri tilkun ja leikkasin kulmittain neljään osaan.

Neljästä parista sain tällaisen tyynyksi sopivan pinnan, ylimääräisestä tulee sitten patalappu.

Eiköhän tämäkin kodin jostain itselleen löydä viimeistään jouluna.

(Olen ainakin ajoissa.)

****************************************

Tilkkuyhdistys ry halusi painattaa uusia kortteja peitostani Marin kesä joka oli viime vuonna Tampereen valtakunnalisessa näyttelyssä esillä. Kiitoksia vaan yhdistykselle, minulla on ainakin sen tulevan keskitalven juhlan kortit hankittuna kun ostin niitä ison pinon Lumitilkuista.

****************************************

Mukavaa tulevaa Pääsiäistä kaikille jotka tänne asti jaksoitte katsoa ja lukea!

"Tanssivia neliöitä"

 

Tanssivat neliöblokit on nyt irroitettu pohjaruudukosta ja laitettu tarkasti oikeaan järjestykseen ja nippuihin ompelua odottelemaan.

Tässä on vierekkäin edellisen kuvan tyhjä pohjaruudukko ja yhteen ommellut leikatut blokit, aika paljon pieneni alkuperäisestä pinnasta.  Seuraavaksi ompelin ylijäänet neliöt uudestaan samaan järjestykseen kuin alkuperäinen asetelma oli ja leikkasin siitä uudet pienet neliöblokit. 

Tässä tuotokset vierekkäin, joululiinoiksi jalostuneina, päällisen ja taustan välissä on valkoinen ohut lastenlakanakangas ja olen ommellut nämä pussiin. Tikkaukset vielä puuttuvat ja tapahtuvat varmaankin vaalealla langalla kranssin muotoa seuraten.

Elma-messujen Kädentaitopuolen tarjonta oli tänä vuonna todella pientä mutta löytyi sieltä sentään nämä kotiinkannetut.

Sukkia on tullut neulottua ja tässä uusin "villitykseni", uudenlainen tapa rakentaa villasukat, aloitetaan kantapäästä tekemällä se ensin. Ohje tähän löytyy Punomon sivuilta nimellä  
sukat kantapään kautta, näistä on tulossa itselle uudet unisukat. En tykkää neuloa sukissa kovin ohuella langalla ja siksi laitoin kaksi lankaa rinnakkain että pääsen neulomaan 3 puikoilla ja että sukat edes joskus valmistuisivat. Jämälankoja kertyy ja olen saanut pikkukeriä ystäviltänikin lahjaksi. Näistä saattaa tulla ihanan huurteiset väritykseltään.

Ruskea-siniset ovat antiikki-7-veikkaa, vyötteessä oli nimittäin hintana mk 19,90, kummatkin sukat on tehty kantapäästä aloittaen kun taas sinipunaisissa kantapäät on neulottu viimeiseksi.


Kiitos kommenteista edelliseen,  mukavaa viikonalkua marraskuusta huolimatta.

Kesä meni ja syksy saapuu

... ja tulikin pidettyä pitkä tauko blogin kanssa, ei ollut tarkoitus mutta sujuvasti tuo vain kasvoi aina pidemmäksi ja pidemmäksi. Kesä menikin sitten seuraavien tapahtumien ja tekemisten seurassa.

 Juhannuksen jälkeen pihaan rullasi teloillaan kaivuri joka teki kuopan ja upotti maahan 5000 litran umpisäiliön mökin jätevesiä varten koska alkuperäinen systeemi oli ihan luvattoman pieni.
Nyt on mökin etupiha leveämpi tai syvempi riippuen mistä kulmasta sitä tutkailee ja hiekkakenttä on saanut päälleen mullat jossa heinää ja apilaa kasvatetaan.

Jo heinittynyt piha sai elokuussa reunalleen riukuaidan pätkän, mies aikoo ensi talvena kuvata tirppoja kojustaan siinä. Minulle olis kelvannut pitempikin pätkä.

************************************
Ja sitten lankajuttuihin:  muistanette keväältä tarinan saamistani vanhoista käsinkehrätyistä langoista.



Rukkikuiskaajalta sain hyvät ohjeet pesuun, eli kädenlämpöistä vettä, hiukan fairyä ja annetaan liota vuorokausi, jos edelleenkin tuntuvat vielä likaisilta niin hiukan lämpimämpi vesi ja sama käsittely. Minä pääsin kertaliotuksilla vaikka pesuvedet oli todella likaiset.

Ja salainen aseeni lankojen pesussa oli tämä vanha linko jolla sai likavedet ensin lingottua pois ja sitten huuhteluiden välissä samat temput.  Pesupäivä oli aurinkoinen ja sain kuivat langat kerätä illalla naruilta pois.

Ylhäällä vasemmalla on likaiset kovat langat ja vieressä pestyt. Langat pehmeni huomattavasti pesusta ja nyt niistä voisi kuvitella jo jotain neulovansa tai virkkaavansa. Aion tehdä näille huopumistestin eli neulon kaksi samanlaista lappua ja laitan toisen koneeseen huopumaan. Nämä on niin paksuja että sukkia en haaveile niistä tekeväni, ennemminkin  niistä tulisi kangaspuissa tai sitten isolla koukulla virkkaamalla vaikka huopa.

****************************************

Parina edellisenä kesänä olen kasvivärjännyt Nallea ja 7-veikkaa ja nyt niistä jo sain jotain tehtyäkin.

Huivi on tehty mukaellen Minna Canth-huiviohjetta, se on pieni, ei ole hapsuja ja raidoituskin on vähän sinnepäin. Lämmin siitä tuli kuten tulee myös Strömsö:n vauvanuttu-ohjeen mukaan aloitetusta jakustakin. Minulta vain loppui nuo vihreät Nallet joita tähän virkkasin mutta taidan jatkaa kätköistä löytyneillä keltaisella ja ruskealla. Hihat on vielä lyhyet ja etuosakin kaipaa pari kerrosta lisää.

************************************

Seuraavaksi voisin melkein kehua itseäni ja sanoa olevani periksiantamaton,  sillä olen
harrastanut neulo-purkaa-neulo-menetelmää alla olevan vaatteen kanssa tammikuusta tähän päivään.



Ylhäällä vasemmalla vajaine hihoineen ja etumuksen aukileikkausta vailla oleva villatakki johon olisi sitten pitänyt vielä nappilistat neuloa. No, tässä vaiheessa iski epäilys että jos en vaikka tykkäisikään lopputuloksesta ja haluaisin käyttää aivan ihanat langat johonkin muuhun niin minulla olisi ollut miljoona parin metrin pätkää purkulankoja. Tyttären tuella sitten 15 minuutissa purimme langat takaisin kerille, langat vyyhdeille, kastelu, kuivatus ja taas kerille.
Alhaalla vasemmalla se tärkein juttu neuleissa, mallitilkku, kannattaa muuten tehdä jos aikoo neuloa ilman ohjetta ohutta lankaa 2,5 mm puikoilla. Vieressä sitten jo uusi villatakki tulossa. Tällä hetkellä neule pötköttelee vieressäni sohvalla ja siinä on valmistumassa helmaresori eikä sen jälkeen tarvitse neuloa enään kuin nappilistat.

Lasten pipoja os. 10:lle ja parit sukat aikuisten kokoa.

***************************************


Sieniltä ei ole voinut välttyä tänä kesänä ja nyt syksyllä, näitä on ollut kiva tuoda ja viedä tutuille.

**********************************************

Työviksen tilkkukurssi Ogelissa alkoi syyskuun alussa ja peittoahan huomaan taas aloittavani kätköistä löytyneistä keskeneräisistä blokeista, kun keksin että voisin upottaa samaan työhön 

joskus (miksiköhän aina löytyy jotain vanhaa) kauan sitten tekemäni Dear Jane-blokit joita 

on 23 kpl. Jossain vaiheessa vain kyllästyin niiden näpertämiseen ja homma jäi kesken.

Oikealla on ostokseni Helsingin Kässämessuilta 24.9., melkein vois torvella töräyttää kun en ostanut yhtään lankaa. Hyvä minä!

Ja sitten ei muuta kuin mukavaa syyskuun loppua kaikille jotka vielä tänne eksytte, uutta tarinaa toivottavasti jo ensi sunnuntaina.