Monenlaista

Tämä pieni hiirulainen asustaa uusimman pussukkani vuorikankaassa.

Hyvin on hiiret pysyneet pesissään vaikka päälliosa on pöllöjä täynnä.

Pussukka on mallia kolme vetoketjua ja ohje siihen löytyy Marlen blogin kautta, ohje oli
kukkarolle mutta pähkäilin siihen kuitenkin vähän toisenlaisen lopputuleman, lisäsin kangasta ja nyt se seisoskelee pohjarakenteensa ansiosta ihan mallikkaasti pöydällä ilman tukea vaikka tässä makoileekin.

***************Tallinna - Tallinna - Tallinna**************

Pitkästä aikaa tuli lähdettyä käymään Tallinnassa (edellisestä varmaan vuosi) Kristiinan kanssa. Hänen blogistaan Kristiinan silmukat löytyy lisää kuvia ja tarinaa reissusta.

Laivalle tultua kaivettiin tietenkin kässät esiin ja Kristiina virkkasi minulle ensimmäiseksi kauniin kirjanmerkin menneen Naistenpäivän kunniaksi ja minä aloitin Heidi Alanderin Meadow Grass-huivin, ohje löytyy Ravelrystä ilmaiseksi.

Tallinnan satamasta huristeltiin bussilla nro 2 linja-autoaseman pysäkille ja tultiin matkan pääkohteeseen eli Karnaluksiin, josta oltiin kuultu ja luettu toisten blogeista että muutoksia on tapahtunut.  Alakerran biljardipaikka oli saanut antaa tilansa Karnalle, keskelle tilaa oli puhkaistu kattoon reikä ja rakennettu portaikko joka vei yläkertaan suoraan lankavarastoon.
Puolivälissä portaikkoa oli ompelu-saumuri-tikkauskone-osasto.

Tässä alla on vain osa alakerran tarjonnasta, paljon on vielä muuttamatta ylempää alas. Lanka-vetoketju-ompelulanka-neulepuikot ja moni muu jäänee yläkertaan.

Erilaiset viivaimet ovat nyt yhdellä seinällä hyvin löydettävissä.

Saksia ja tilkkuleikkureita.

Helmiä on varmaan miljoonia, tässä vain osa pitkästä seinästä.

Koruilijoille löytyy vaikka minkälaista pihtiä, kuin myös muita tykötarpeita. Hyllyn päällä on erilaisia strassinauhoja.

Pöllöjä ym. eläinkuoseja löytyy.

Tässä trikoita ja loppupäässä ohuita puuvilloja. Kangaslaatuja ja määriä on todella paljon erilaisia verrattuna entiseen.

Tässä pieni otos puuvillavinonauhoista.

Muuten, heti ovesta tullessa oikealla on ilmainen vaate-kassi-säilytys vahtimestareineen ja salin perältä löytyy myös siisti wc.

**************************************************

Ja mitäkö tuli reissulta tuotua, ei muuta kuin tarpeellista:

20 vetoketjua, 3 rasiaa (á 60 kpl) tilkkuilijan hakaneuloja, viivain mökille, alalankapuolien säilytysrasia, pari tilkkukangasta ja puuvilla-bambulankaa tiskirätteihin, nämä Karnasta.

Ylimääräistä muualta, ei niin tarpeellista,  on kaksi villalankaa ja heijastinkoru myssyyn.

Karnaluksin jälkeen käveltiin keskustaan ja käytiin kahvilla Energia Kohvik:ssa, jossa olen kahvitellut ensimmäisen kerran joskus 45 vuotta sitten. Tarjoomukset siellä on säilyneet samoina mutta kahvikupit tasseineen ovat nyt samaa sarjaa ja kahvi ei niin hyvää kuin silloin joskus.

*****************************************************

Ja sitten muuta:

Mökillä viikolla 8 pääsin sitten mittailemaan aloittamaani kiikkutuolin mattoa ja liian lyhythän se oli, lisää mittaa piti laittaa 30 cm. Tässä se köllöttelee isäni äidin Hilma-mummun kutoman maton päällä. Taitaa loppukevät mennä tikkausten parissa, liian monta aloitettua työtä on valmistunut pintavaiheeseen ja odottelevat jatkoa eli vanua ja vuoria sekä niitä tikkauksia.

Alla olevassa kuvassa näkyy taas uuden pinnan tilkkuja, villakankaisia kansallispukukankaita.
Nämä on jo kuvauksen jälkeen suoristettu/leikattu ja saumuroitu, huomenna Ogelissa mallailen niitä yksiväristen villakankaiden kanssa että mitähän näistä tekisi. Säilytellyt näitä olen ainakin 15 vuotta.

*****************************************

Rupesin harjoittelemaan domino-neuletta, tästä tulee lapsenpeitto lastensairaalaan, langat on osa 

omia ja monilta ystäviltä saatuja tähdelankoja. Ruutu aloitetaan tässä 31 silmukalla ja puikko on kokoa 3 mm.

Marttayhdistyksessäkin virkataan peittoja yhdistyksen hankkimista langoista. Tämän ohjeet löytyvät osoitteesta Martat.fihttp://www.martat.fi/marttailu/kassamarttailu/kasityoohjeita/www.martat.fi-marttailu-kassamarttailu-kasityoohjeita/

Osallistun myös Kädentaitomarttojen toimintaan ja heidän langoista ovat nämä ruudut.

Ja vielä yksi projekti: vuosien takaa Marttojen vauvasukkakampanjasta ylijääneistä pikkunöttösistä vähän omia lisäämällä sain tällaisen peiton aikaiseksi.

**********************************************

Jaksoitkos tänne asti kurkistella, tämä on viimeinen kuva tässä piiiiitkässä postauksessa.
Kuvassa on edesmenneen Emma-anoppini rukki, ihan käyttökunnossa, kulkee kuin ferrari eli meikäläiselle aloittelijalle ihan liian huimaa vauhtia, tätäkin onneksi pystyy säätelemään.
Ensi kesänä aion opetella kehräämään, saas nähdä minkälaista lankaa saan aikaiseksi.

**************************************************

Ensi viikonloppuna Kemissä on Lumitilkut, Suomen Tilkkyhdistyksen vuosikokous, pitäkää peukkuja pystyssä jotta lennot lentävät eivätkä jätä matkustajia kentälle.

**************************************************

Sitten olis vielä yksi pieni pyyntö, jos tiedät hyvän ja mahdollisesti ilmaisen kuvakollaasiohjelman Macille niin vinkkaisit siitä kommenteissa,  saattais postaukset kuvien osalta tulevaisuudessa olla vähän lyhyempiä.

**************************************************

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa keväänalkua!

Virkkuita ja vanhan korjausta

Ylläolevia pata-pannulappuja on tullut virkattua pitkin talvea ja sain ne vihdoinkin nakitettua yhteen reunavirkkauksella. Näissä on kaikissa kaksi ympyrää seläkkäin, sukkalankajämiä ja villakirjontatopseja joita välillä löytää edullisesti kirppareilta.

 Taidan uskaltaa väittää tätä Printexin kankaasta tehtyä jakkua ainakin 60-vuotiaaksi,  äitini teki ja käytti tätä joskus 50-luvulla ja nyt se on minun kaapissa oleillut vuosikymmeniä vähällä käytöllä vaikka olinkin aikanaan siirtänyt muotolaskokset uuteen paikkaan ja päästänyt kaiken liikenevän hiha- ja sivusaumoista käyttöön.  Viimeviikolla sain sitten korjattua pienen kaula-aukon sopivammaksi, poistin pystykauluksen ja tein siitä alavaran. Ihan pienet tilkkujämät aion vielä ommella johonkin pussukkaan pinnaksi muiden vanhojen Printex- ja Marimekkotilkkujen kanssa.

Eilen lauantaina klo 11.40 alkoi varsinainen raekuuro täällä Stadissa kun olin lähdössä Ogelin Lankamaailman neuletapaamiseen jossa aiheena oli neulesanastojen salaisuudet kielillä englanti-norja-ruotsi ja tanska. Paikalle tulleet saivat kattavan sanaston A4-muodossa myös mukaansa,  pistän muovitaskuun ja tärkeiden ohjeiden kansioon.

Mukavaa viikonalkua ja toivotaan kuivia kelejä vapuksi!

Valmista tuli

... ilman taskuja, olisivat vaan ihan hassut tuon pinnan päällä.

Työviksen ompeluluokassa on hyvät valot ja kiva peiliosasto nukkeineen joten kuvasin villiksen valmiina siellä.  Muistaiskohan sitä seuraavalla kerralla punnita kaikki langat mitä aikoo neuleeseen neuloa eikä vain aloittaisi jollain määrällä.  Monta kertaa sain kätköjäni etsiä ja löytöjä tehdä että langat riittivät, hihansuiden päättelyyn piti laittaa pätkä turkoosia että sain silmukat pääteltyä.

Takki on nyt ollut käytössä pari viikkoa ja hyväksi havaittu, kiittelenpä itseäni ja kivaa kurssia.

****************************************

Onkohan kukaan esitellyt näin pientä ompeluhommaa blogissaan, pyyheliinan riiputtimia meinaan.

Sain kivalta ystävältäni lahjaksi kaksi leppispyyheliinaa ja ompelin niihin sydännauhaa muistuttamaan ystävyydestä.

*******************************************

Mukavaa ystävänpäiväiltaa ja alkavaa uutta viikkoa.

Toinen villatakki syntyy...

...Ylhäältä alas - pääntieltä helmaan-systeemillä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kurssilla jossa meitä opettaa ja oman neuleen suunnittelun saloihin ohjeita antaa Johanna Oksanen-Lyytikäinen. Kurssilla meitä oppilaita on 12 ja yhtä monta erilaista neuletta on valmistumassa. Tapaamme yhteensä viisi kertaa ja kaksi perjantai-iltaa on vielä jäljellä.

Oma villatakkini alkoi ja taitaa valmistuakin ihan MuTulla eli mustatuntuu-menetelmällä. Seuraavissa kuvissa siitä muutama näyte.

 

Ensimmäisena perjantaitapaamisella saatiin ohjeistusta neuleen suunnitteluun ja mittojen ottamiseen. Mittaaminen onkin tärkeää ja etenkin mallitilkun tekeminen, tämän jälkeen sitten laskettiin silmukkamäärät aloitukseen. 

Villatakkiini valitsin tummia sävyjä, vihreää, turkoosia ja liilaa, ihan vieraita värejä minulle. Langat ovat vuosia sitten muuttaneet komerooni tyttäreltä ja yhdessäkään ei ollut vyötettä tallella.  Osa langoista oli parin metrin pätkinä (talteen purettuja virkkauksia) joten pääteltävää löytyy sitten myöhemmin vaikka yhdistinkin lankoja neulomalla pari silmukkaa koska en tykkää solmuista.

  

Seuraavana viikonloppuna olikin sitten la-su tapaaminen, kumpanakin päivänä neulottiin 5 tuntia. Minä sain oman istutetuilla hihoilla tehdyn aloitukseni tähän vaiheeseen.  Seuraava tapaaminen on vasta kahden viikon päästä. Narraamatta voin sanoa että hihan neulominen pyöriöltä alas ei ollutkaan ihan helppo nakki, aloitin ja neuloin niitä varmaan viisi kertaa ennenkuin tajusin tekniikan.

 

 

Viikolla olin jo saanut hihatkin neulottua mutta sitten alkoi nuo liilat olkapäät kiusata ja näppärästi purin ne pois purkamalla värinvaihtokohdasta, tarkoituksena oli neuloa uudet pyöriöt ja silmukoita jäljentämällä kiinnittää loppuhihat paikoilleen. 

Näinhän siinä kuitenkin kävi, purin ne raitahihatkin kerille.  Koska loppuosa langoista oli ohuempaa kuin jo neulotut niin pelastajaksi jatkoon löytyi joskus kirpparilta ostettu Novitan Nauris-värinimellä kulkeva ohut lanka. Vaalein liila lanka saa nyt jäädä kokonaan pois.

Tässä ollaan tänään ja langat aika lopussa, vielä helmaresori ja sen jälkeen mietintää kaula-aukosta ja nappilistasta. Langat saattaa riittää just ja just. Ja ihan lopuista jämistä pitäisi saada virkatut taskutkin.

Kurssilla aloitin myös villapuseroneuleen oppiakseni suljetunkin neuleen salat. Raglanin osaan tehdä mutta tässä opettelen tekemään "saumatonta" pintaa. Hyvä vinkki ylhäältä-alasneuleeseen taitaa olla ohjeen lukeminen takaperin, eli aloitetaan normaalin ohjeen lopusta.  

Pitäis varmaan kokeilla joskus.

**************************************************

 

 OmAKoppa/Virpi Siira:n kirjailijatapaamisessa Taito-Helskyssä Helsingissä 21.1.2016 virkattiin mandaloita.  Linkin kautta pääset nauttimaan tilaisuuden tunnelmasta. 

Tässä yhteispotretti valmistuneista mandaloista.

VS:n blogissa mainittu lankaostaja olin minä, tässä on kilo ihania villalankoja.

*********************************************

Tilkkurintamalla on melkoisen hiljaista vaikka työviksen kurssilla viikottain käynkin. Näistä vanhoista Marimekon Fandango-tilkuista vuodelta 1962 tulee ehkä pari tyynyä tai jotain muuta. Kun nämä nyt on tässä näkyvillä niin kirittävät minua niistä myös jotain tekemään.

Kurssin Maailman ympäri-matkalla ollaan nyt käyty Moskovassa ja nämäkin ovat muotoutumassa sohvatyynyn keskuksiksi.  Jostain jemmasta pitää löytää helmiä ja paljetteja korsteluun.
Seuraava kaupunki onkin Iso Omena eli New York mutta sieltä en aiheeksi kyllä ota vapaudenpatsasta, sillä on liian vaikea päähine toteutettavaksi.

Uskaltaiskohan näin plusasteisena päivänä toivottaa seuraavaa:
Helisevää helmikuuta!

Syksyn aloituksia

Kässämartoissa opeteltiin Muhunkirjontaa torstaina 3.9., hidasta on enkä parissa tunnissa saanut aikaiseksi kuin alun pieniin lemmikinkukkiin, mistään ruusuihanuuksista en vielä edes haaveile.

Tilkkuystäväni Marle tuli myös kässämarttoihin mukaan ja vierekkäin ompelimme omiamme. Marlen kukkaset näet täältä. 

Elokuun Joensuun reissulla eksyin/menin/ihantarkoituksella Eurokangaan myymälään ja teinkin kivat löydöt, pienikuvioisia/vanhanaikaisia kankaita, metrihintaa näille tuli n. 7,80 €.

Vieressä on ainoat kesän aikana valmistuneet lyhytvartiset sukat jämälangoista, näitä kuulemma kutsutaan nykyään räsymattosukiksi, itse kutsun niitä riemusukiksi, syystä että joku lankanöttönen on saatu vihdoinkin kulutettua loppuun.

******************************

Esittelenpä tässä mieheni aikaansaannoksen, vanhanvanha jakkara joka tarvitsi uuden istuinosan. Veljeltäni saimme joskus tosi vanhaa ja leveää lankkua joka kulkeutui mökille ja siitä sitten sahattiin sopiva pätkä jakkaran istuimeksi. Mies meinasi suoristaa reunat mutta toivoin ettei sitä tekisi vaan vain hioisi hieman reunoja siisteiksi. Lakkaa on sitten sudittu 5 kerrosta ja hieno tuli. Jalkaosa pitää vielä pestä vuosien liiteripölyistä puhtaaksi.

Keväällä paikkaamani miehen tilkkutakki tositoimissa, kuvauskohteena oli mäntykiitäjän toukka joka kuljeskeli saunapolulla. Tämä on oma otokseni toukasta ja alla mieheni kuvaama.

Huomenna alkaakin työviksen tilkkukurssi ja minä siellä mukana oppimassa.

Mukavia syyskuun päiviä kaikille!

Aurinko paistaa

... ainakin tällä hetkellä ja lämpöäkin on melkein 19°.  Sadetta ja kylmää on riittänyt ja ne muutamat aurinkoiset ja lämpimät päivät tuntuvat ihan harhatapauksilta. Kuvitelmat leikata matonkuteita pihalla ovat edelleenkin kuvitelmia mutta tuplat kahdesta ikkunasta otettiin pois heinäkuun puolella. 

Saas nähdä saadaanko edes elokuussa muutama lämpimämpi päivä mutta eipä ole tarvinnut huolehtia kukkien, herneiden ja kahden kurpitsan kastelusta näillä keleillä. 

Sisällä on saanut istuskella käsitöitä tehden tuntematta minkäänlaista huonoa omaatuntoa, ja tällä aasinsillalla (mikähän sekin oikeasti on) pääsenkin esittelemään tekemisiäni.

Ainoat vähänkään tilkkuiluun hennosti liittyvät tekemiset, osa jo vuosi sitten leikeltyjä ja tänä keväänä kierrätystapahtumasta hankittuja kankaita ja niistä syntyneet pussukat ja kassit.

Marimekkotilkun käytin kokonaan, taskussa 4 pientä jämäpalaa kerä vuorikankaan. Vuorikankaat samaisesta tapahtumasta.

*****************************************

Ja sitten virkkaus- ja neuleosastolle:

Omista vanhoista Florica-lankajämistä (perittyjä, kirpparilöytöjä) ja ystävältä ostetuista syntyi tämä peitto 130 x 175 cm (846 g). Ja lankoja on vielä jäljellä vaikka kahteen samankokoiseen.

Tässä värilajitelma 23 eri väristä, vanhemmat langat tuntuivat olevan paksumpia kuin tämän päivän Floricat virkata vaikka tässä näyttävätkin melko tasalaatuisilta.

Arvaakohan kukaan mikä tämä on? Kyseessä on mallitilkku ylhäältä alaspäin-neulottavaan jakkuun tai puseroon. Hiukan tuli tuosta hihasta turhan leveä mutta tekniikka ainakin tuli selväksi.  Kiitos tyttärelle hyvästä opetuksesta, nyt pitäisi vain rohkaista itsensä aloittamaan neule siihen hankituista langoista.

Tässä on kaikki kesäkuun alussa neulotut sytomyssyt potretissa piirongin laatikossa.

Vasemmalla on bambutiskirättejä ja vieressä viimeisimmät sytomyssyt.

****************************************

Puhoksen perinnepäivillä heinäkuun puolivälissä tuuleteltiin kansallis- ja kansanpukuja.

Itselläni oli päällä feresi röijyineen, päähine vielä puuttuu ja laukkuna nykyaikaisesti farkkutuunaus.

Perinnepäivillä oli kumpanakin päivänä (la-su) myös neulontakilpailu Kitteen Käsikkäitten järjestämänä, ja minä sitten voitin sen sunnuntain kisan. 

Silmukoita 15 ja aikaa 15 min.,  kerroksia sain aikaiseksi 2 s vaille 45 krs. ja kilpailulanka haastavasti purettua ja monisäikeistä.  Palkintona oli aina tarpeellista sukkalankaa ja puikot.

***************************************

Sitten eläimiin ja ötököihin + muihin kasvaviin:

Kaikenlaisia lentäviä on tullut vastaan (huom. mies on kutsunut minut katsomaan näitä) pitkin kesää.

Vasemmalla lehmuskiitäjä, keskellä pikkupystyperä ja unikko juuri auenneena.

Vas. harmaasiepon poikanen ensilennon jälkeen kaulassaan muhkea punkki, keskellä keisarinviitta ja oikealla lepakko postin heittolaatikon kyljessä varpaistaan roikkumassa. Lepakko makoili keskellä tietä josta mies nosti sen roskapihdeillä postilaatikon sisään. Paikka ei kuitenkaan ollut lepakon mieleen ja siirtyi itse tuohon paikkaan. Mitähän jännää oli tapahtunut että se keskellä päivää oli tielle joutunut.

 

Sieniä, sieniä.... niitä on metsät pullollaan ja on niitä mustikoitakin. Ensimmäinen mustikkapiirakka kohta syöty ja just mies toi sangollisen lisää, pitänee siirtyä putsaustehtäviin.

Nyt jo pilvistelee (klo 16.10), toivottavasti tälle kuulle löytyy aurinkoisia ja kuivia päiviä, matotkin nimittäin odottavat vuosittaista kylpyään.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavia kesäpäiviä kaikille!