Tuplat edelleenkin ikkunoissa

 

Sadetta, tuulta ja viileitä kelejä on tämän kesän alku ollut, juhannus sentään taitaa olla vähän lämpimämpi kuin viime vuonna. Ja juu, tuplat on edelleenkin ikkunoissa, saas nähdä otetaanko kesäkuussa edes pois.

Ylläoleva kuva kertoo enemmän kuin useampi sana että tavaraa (matonkuteita) oli mukana mökille tullessa . Kuvassa ei näy miehen kameravarustus n. 20 kg (sis.jalustat) eikä iso Ikeakassi täynnä mattolakanoita jotka matkasivat penkkien välitilassa. Puskuri nousi 7 cm kun tavarat oli purettu. 

******************************************

 

Eräänä päivänä pääsin opettelemaan kehruuta jossa sain aikaiseksi vain hahtuvalankaa. Oma vikani kun yritin tehdä lankaa liukkaista koirankarvoista kera vähäisen lampaanvillan, itselliset jatko-opiskelut aion suorittaa pelkän lampaan kanssa.

Kurssin jälkeen hankin sitten uusimman oppikirjan aiheesta,  saas nähdä tuleeko musta kehrääjää.

*******************************************

 Leipominen ainakin onnistui kun viimekesäisen rempan yhteydessä sain kunnon hellan.

Tulopäivänä 27.5. kävin tarkistamassa tontin korvasienitilanteen joka ei ollutkaan huono,

sieniä löytyi 3,5 kg ja ovat nyt kuivattuina odottamassa vaihtoa syksyn riistalihoihin.

Viereisessä kuvassa kesäkurpitsat yrittävät kasvattaa jalkojaan mutta eivät ole oikeastaan muuttuneet yhtään kahden viikon aikana.

****************************************

Viileiden säiden takia on sitten tullut oleiltua sisätiloissa ja tehtyä käsitöitä.

 

Umpibambuinen käsipyyhe, näitä taitaa syntyä lisääkin.

Minulla oli pussillinen lankoja sytomyssyjä varten joita ajattelin neuloa joskus matonkuteiden leikkuun lomassa mutta kun siihen hommaan en pihalle päässyt niin kohta on kaikki langat neulottu.

 

Keskosmyssyjä on myös valmistunut.

*******************************************

Kullerot eivät olleet moksiskaan viimekesän rakennushommista vaan kukkivat kuin ennenkin.

Räkätin poikanen istuskeli kuusen oksalla ihan muina miehinä/naisina eikä sanonut mitään kuvatessani sitä. Sisiliskoperhe on saanut jälkikasvua, tämäkin oli kiivennyt ihan ylimmälle rappuselle.  Vaskitsa päättikin pyörähtää takaisin tulosuuntaansa kun tulin pihalle.

 

Hyvää keskikesänjuhlaa kaikille!

Makeaa elämää - ja lisää lankaa

Kädentaitomartat oli kutsuttu tutustumaan neuleen kera Eiran lankatukkuun 12.5. jossa ohjelmana lankojen lisäksi illan aiheena oli ”neulomisen hyvää tekevä vaikutus”, josta puhui käsityö- ja mindfulness-ohjaaja Tiina Erkkilä-Wahtera ja Matka-Agentit esitteli käsityö- sekä muita opastettuja matkoja kera arpajaisten. Meikäläisellä kävi tuuri ja voitin Viking Linen Tukholman risteilyn, vähän kiire tuli matkan käyttämiseen koska mökkielämä kutsuu jo toukokuun lopulla.
Kässämartta- ja neuleystäväni Arjan kanssa sitten vierailtiin länsinaapurissa 19.5. ja vietettiin makeaa elämää kuten kuvista näkyy, ensin aamulla käytiin Rautatorilla sijaitsevassa kaupungin vanhimmassa konditoriassa ja myöhemmin päivällä kirppisten, lanka- ja kangaskaupan jälkeen toisessa konditoriassa Sankt Paulsgatanilla (vähän alaspäin em. kaupoista). Kolmannet herkut syötiin jälkiruokina laivan buffetissa.
Kävelyä tuli ainakin 10 km joten kaloreitakin luulisi kuluneen ;)

Oli muuten ensimmäinen kerta kun tulin matkalta kotiin ilman minkäänlaisia tuliaisia, jos niiksi ei lasketa paria karkkipussia.

Hauska neuletägi oli laitettu konditorian edessä olevaan puuhun ja tuo kukallinen katto löytyi Emmaus-kirpparin Vintagepuolen sisäänkäynnistä.

Kotiin tultua keskiviikkona löytyi s-postista Eiran lankojen viesti jossa kerrottiin -50% alesta toukokuun aikana kaikista hyllyissä olevista tuotteista. Kauppa on kiinni kesän ajan mutta nettipuoli toimii normaalisti läpi kesän. Olinpa vailla 4 mm sukkapuikkoja ja lähdin niitä sitten ostamaan. Oikealla olevassa kuvassa on ne sukkapuikot tuon sinisen vyyhdin edessä ja kylkiäiset jotka niille löysin. Koska olin Vallilassa niin kävin tarkastamassa Kurvin Fidan tarjonnan ja hienot löydöt teinkin, 5 m 80 cm lev. ohutta ruusukangasta (tilkkutyön taustaksi), palan mv-kuosista ja ihanan 2,5 m 91 cm lev. retron joka maksanut joskus 9 mk/ nyt 4 € sekä ihanat kauniisti käsinkirjotut tarjottimen roikottimet.  Näille tuliaisille tuli hintaa reilusti alle 50 €.

Matkakässänä tein keskosmyssyjä joita sain kaksi valmiiksi. Oikealla olevat sytomyssyt on tikutettu joskus alkukuusta.

Kävimme miehen kanssa kyläilemässä ja isäntämme esitteli pihallaan kasvavat mahtavat korvasienet, arvelimme niiden yhteispainon olevan n. puolikiloa. Sivulla näkyvä kori ja sen päälle asetettava kivi pitävät varikset poissa sienien kimpusta, saas nähdä miten isoksi ne vielä kasvavat. Samalla reissulla sain tuollaisen jännän "pistokkaan" mökille ja keräsin myös noita poikasia, toivottavasti lähtevät kasvamaan.  Ja juu, olis kiva tietää mikä tuon nimi on.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa viikonalkua.

Tilkkutyö tämäkin?

 Meillä paikataan, entäs teillä? Miehen rakkain pusikkotakki jostain 70-80 luvun taitteesta on saanut paikkaa paikan päälle, menettänyt vuorinsakin jotain 10 vuotta sitten. Alkuperäinen kangas on puuvillaa ja sopivan ohut itikoita vastaan ötököitten kuvausreissuilla kesällä. 

Tämän jälkeen en enään luvannut paikkauksia tehdä. Kumpikin hiha oli nyt paikkoja vailla.

Pitkän aikaa mietin paikkaanko vai en ja sitten kun aloitin niin sain valmiiksikin, eikös sitä sanota että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

 Kuten kauluksesta näkyy niin kulunut sekin on, viereisessä kuvassa se huonompi hiha.

Ja tässä sitten paikatut hihat ja kaulus, siihen vain ompelin uuden kankaan paikaksi päälle sekä housujen uudet polvipaikat. 

Eikö ole ihana Floricakasa, vasemmalla vanhoja vyyhtilankoja ja oikealla uudenpaa tuotantoa.

Tilkkuystäväni sai tilaa kankailleen kun langat muuttivat minulle virkkaus-neulemateriaaliksi sopuhintaan.

Mukavaa viikonalkua kaikille!

Karkkisukat

KierrätysKaapelilta ostettu Aino van-lanka on nyt sukkina, aloitin varpaista ja lankaa jäi n. 60 cm pätkä. Näitä oli kiva neuloa eikä värilätäköitä tästä langasta muodostunut vaan langasta syntyi todelliset karkkisukat. Langassa on 75 % villaa ja 25 % polyamidia, puikkoina oli 2,5 carbonsit.

Florica-lankajämistä ja muutamasta kirppareilta löytyneistä keristä aloitin torkkupeiton Pagisen mitä pagisen-blogin Kosotädin innoittamana. Täytyy sanoa että on lanka muotoansa muuttanut vuosien saatossa, vyyhdillä oleva on todellista hienoa lankaa ja tämän päiväinen melkoisen ohutta, mutta eiköhän näistä jonkinmoinen peitto synny. Nelosen koukulla virkkaan.

Tilkkukilta Syyringin aplikaatiopeittoprojekti etenee, sain toisen minulla työn alla olevan sivupaneelin aplikoitua valmiiksi, toisessa on vielä jotain 25 lehteä aplikoimatta.

Peittoprojektia voit seurata täältä.

Pikkuruinen keskosmyssy ja pari sytomyssyäkin on tullut valmiiksi, näitä tikuttelen telkkarin ääressä.

Ei loppunut purkuhomma edellisiin vaan uutta sain ystävältä, kuudet tosi pitkäkoipisten farkut joista sai pitkänpitkiä katesaumoja kieputettaviksi. Nämä olikin varmaan jostain viime vuosituhannelta koska kangas oli pehmeää ja paljon väriä päästänyttä.  Puretun materiaalin otan mukaan mökille ja ompelen siellä uuteen olomuotoon vanhalla poljettavalla Singerillä, tuntuu että sillä ompelisi vaikka peltiä, ei nikottele paksuimmankaan sauman kohdalla.

Mukavaa viikonalkua kaikille!

PS. Valkovuokot sain aamulla mieheltä ja Sanchakoiralta.

Purettua, ommeltua ja keskeneräistä

 Nyt on kuudet farkut purettu ja suunnitelmia niiden jatkojalostukseen tehty, saattaa olla että valmista näkyy vasta myöhemmin. Jotain pientä olen jo saanut alulle, saumoista olen kieputtanut pannunalusta varten rullia. Näitä ei ole vielä edes liimattu vaan ovat kasassa hengettömällä nupparilla. Liima pitäisi jostain jemmasta löytää että homma etenisi eli purkaisin rullat ja liimaisin ne liimapisteillä uudestaan rulliksi ja sitten tiiviiksi ryhmäksi.

 Olkalaukun tein heti ensimmäiseksi, siitä tuli kiva ja kätevä, toinen on vielä mallia pussukka mutta saattaa jalostua olkalaukuksi kunhan pääsen käymään Hobbypointissa D-rengasostoksilla, nyt siinä majailee keskosmyssyneule.

Ohjeita näihin ja moniin hienoihin tekemisiin löytyy Tuunausta ja tekeleitä-blogista.

************************************

Lauantaina kävin Kaapelikierrättää- vai oliko se Kierrätyskaapeli-tapahtumassa, jomssin kumssin,  ja tein taas hyvät löydöt Kierrätyskeskuksen Näprätuoteosastolla. Sieltä löytyi ihania ja hienoja kankaita jotka aion käyttää farkkulaukkujen ja pussukoiden vuorina, vähän hienostelua arkisiin tavaroihin.

Iloisen kirjavan Aino van-langan ostin sen värjäriltä Katri van den Endeltä.  Tämä herkku pääsi jo tänään puikoille ja ihan ittelle teen sukat tästä varpaista aloittaen jotta saan langan kokonaan kulutettua.  Värit ovat luonnossa kyllä huomattamasti herkullisemmat.
Naamakirjasta hänet löytää nimellä ainovan, käykääpä kurkkimassa.


Stadissa on oikea hernerokkasumuilma, enteilisköhän keväisempiä säitä.
Mukavaa viikonalkua.

Sancha 14-v.

 Portugalinvesikoiramme Sancha täytti perjantaina täydet 14 vuotta ja asiaan kuuluvasti päivää juhlittiin täytekakulla (Sanchalle) ja ihmisten syömillä Berliininmunkeilla.

 Kakku tarjoiltiin englantilaiselta posliinilautaselta ja se sisälsi raakaa riistakäristystä (saksanhirveä), lammas-riisinappuloita, laktoositonta raejuustoa, porkkanakynttilöitä ja tuorekurkkukiehkuroita.

Tais maistua hyvälle kun syömisen jälkeen katse oli niin kysyvän näköinen: eiks tätä enempää saakkaan?

 

Ruokailu tapahtui tavoista poiketen olohuoneen puolella kera pitsiliinan jonka alta sitten vielä nuoltiin harmittavasti pitsireikien läpi alusliinalle menneet liha- ja raejuustomuruset.

*****************************************

Sitten viikon muihin runsaisiin tapahtumiin:

 Tiistaina oli Uudenmaan kässämarttojen Farkkutuunausilta ja paljon hienoja-upeita-ihania vinkkejä saatiin Tuunausta ja tekeleitä-blogia pitävältä martalta. Blogista löytyy ohjeet ylläoleviin ja moniin muihin kivoihin tuunausjuttuihin.

Pöllö on kiepautettu puretusta vetoketjusta, kangasosaa on hiukan kavennettu. Kuumaliimaa käytetty kokoamisvaiheessa ja sitten ommeltu käyrällä neulalla takaa pohjakankaaseen. Neulatyynyt on kätevät, maalatussa ananaspurkissa on vanha pipo kiepillä joten sen voi nostaa purkista pois ja etsiä tyynyyn uponneet silmäneulat taas käyttöön.

Lisätty 21.4.: Ihan vain selvennykseksi, ylläolevat eivät ole minun tekemiäni.

************************************************

Keskiviikkona kävin Saunabaarissa katsomassa Äiti Teresa-peittoryhmän talven aikana tehdyt ja nyt näytillä olleet peitot. Ihania ja lämpöisiä peittoja oli yhteensä 16. Peittojen langat ovat osaksi lahjoitustavaraa mutta suurin osa langoista ostetaan arpajaistuloilla. Kun peitot on ommeltu kasaan myydään arpoja ja yksi onnellinen voittaa omavalintaisen peiton.  Tänäkin vuonna arvat menivät hujauksessa.

************************************

Lauantaina olin Kädentaitomarttojen metallilankapunontakurssilla, materiaalina oli alumiinilanka joka on kevyt ja taipuisa materiaali työstää.  Eipä paljon pihtejä tarvinnut näiden tekemiseen, sormet riittivät. Ohuet hanskat oli kätevät käsissä kun alumiini värjää aika kivasti kädet mustiksi.

Materiaali oli hankittu Tattarisuolta joltain romikselta ja hinta oli edullinen.

Kuvassa vasemmalla on lankaa kiepillä, keskikuvassa pallon aloituskiepurat joita meni oikealla olevaan palloon ainakin 10 kappaletta, yhden pätkän kokonaispituus ennen vekitystä oli n. 1,50 m.

Tässä minun aikaansaannokseni kurssilta, pihtejä käytin vain noissa langanpäiden kieputteluissa.

Isoon palloon on tarkoitus laittaa sisälle led-valot paristoineen, sopis varmaan ainakin vappu-synttäri-pikkujouluun pöytäkoristeeksi.

*******************************************

Sunnuntaina päättelin nämä viikolla valmistuneet sytomyssyt, kaikki puuvillaa ja siniset langat sain nyt neulottua loppuun. Olen saanut ne monta vuotta sitten ystävältäni ja myssyjä niistä on syntynyt ainakin 15 kpl, kiva lanka neuloa 3,5 mm puikoilla.

 
Melkein kolme tuntia sain kulumaan peratessani vanhoja valokuvia ja niiden negatiiveja, eikä kaikki edes ollut tässä. Paljon lähti roskiin kuvia erilaisilta kursseilta ja etenkin tilkkutyönäyttelyistä, osan kuitenkin säästin ja annan eteenpäin kuvissa olevien töiden tekijöille. 
Täytyy kyllä sanoa että vähemmän on kuvien osalta nykyään arkistoitavaa kun tuli tämä digi-systeemi, kuvia voi ottaa vaikka kuinka ja pistää osan suoraan roskiin sitten tallennusvaiheessa.

Päätänpä viikkoraporttini tähän ja keskityn vaalituloksiin.  Mukavaa viikonalkua.

Samoja juttuja

 (Jokin on nyt pielessä kun en saa tekstin muotoilua ollenkaan käyttööni, mutta näkyy nämä näinkin.)
Tuli tehtyä toinenkin kässäpussi samaa mallia ja tähän muistin laittaa myös pari taskua, toiseen mahtuu pieni neulakirja ja sakset sekä toiseen kahteen lokeroon puikkoja. Vielä puuttuu haaveilemani paplaripussit, toinen kotiin ja toinen mökille.

Ja pitihän se monilokeropussukkakin monistaa, tässä jätin vetoketjun pois tuosta keskimmäisestä ja oikasin muutenkin ohjeistusta eli en ommellut noita sisäpussien vetskareita kankaitten väliin.

Tilkkuopettaja Ulla Meskaselta sain kivan pipariessun kaavan ja tein Raumalta ostetusta ompeluaiheisesta kankaasta itselleni kaksipuoleisen essun Marikankaalla lisättynä. Nyt pitäis vaan muistaa käyttääkin sitä.
 

Pääsiäismatkalla autossa (6,5 t suuntaansa) voi keskittyä neulomiseen, samoin sitä voi harrastaa telkkarista jännäreitä katsoessa paitsi että joskus sitä sitten neuloo pieleen ja joutuu purkamaankin kun on jännät paikat. Tässä on pikkuruisia keskosmyssyjä villasta ja aikuisten Sytomyssyjä puuvillasta.

Vähän on epätarkka kuva mutta kertonee sen että aplikaatiopeiton reunukset on työn alla. Tilkkukilta Syyringissä on valmistumassa iso parisängyn peitto hyväntekeväisyyteen ja tekijöitä on onneksi monta.  Kannattaa muuten ottaa kuvia omienkin töiden asetteluista ennenkuin ompelee tilkut paikalleen, tästäkin huomaan nyt että joitakin lehdyköitä pitää ottaa pois ja laittaa toisenlaisia tilalle ja joku on ihan väärässä paikassa väriltään.  Syyringin sivuilla voi seurata peiton valmistumista.

Loppukevennykseksi pääsiäiskoristelua joka oli tarkoitus esitellä jo viikko sitten, tuli vaan kaikenlaista muuta ohjelmaa tilalle.  Neulahuovutetun tipun olen joskus vuosia sitten tehnyt kässämartoissa, munat ovat tyttären askartelemia (nekin vuosia sitten), ankat ja pupu jostain kaupasta ja ihana pikkuinen virtahepo varmaankin joskus jostain suklaamunasta tai sitten se on kuulunut isompaan porukkaan jossain lelupaketissa.  Ja noi kivet on oikeastaan aina pöydällä koristeena. Kuuluvat jäämeren rannalta kerättyyn porukkaan vuodelta -97, niitä oli noin 40 kiloa kun ne kotona sitten punnittiin. Niitä oli monessa pussissa erilaisissa koloissa WV-Transporterin tavaratiloissa, tätä autoa jota myös Leppäseksi kutsuimme on joskus mökkireissuilla ikävä, siihen mahtui mitä vaan matkustajien lisäksi.

Kaikesta huolimatta, mukavaa kevättä!