Äänenvaimentaja!

Tilkkuystäväni Irja oli ostanut miesten aarrekaupasta 2 cm paksuista napakkaa vaahtomuovia jossa on toisella puolella muovipinta ja toisella liima ja tehnyt itselleen ompelukoneen alle äänenvaimentimen.

Pala oli sen verran iso että minäkin sain siitä osan itselleni. 

 Ompelin sille päällyksen vanhasta Printex-painokankaasta (olleet joskus verhot/kirpparilta) ja jätin näkyviin nuo tärkeät tiedot.  Nyt sain itselleni samalla tosi hyvän neulatyynyn koneen viereen.

Jos hankit itsellesi tuota äänieristysmateriaalia ja teet samanlaisen vaimentimen koneellesi niin älä missään tapauksessa nappaa sitä paperia siitä liiman päältä pois tai jos otat niin liimaa siihen tilalle ohut muovi. Meikäläinen älys sentään jättää sen pussiin pujottamisen ajaksi paikoilleen ja revin sen vasta sen jälkeen pois. Ei ollut hyvä idea, kangas oli sitten sen tuhannessa rypyssä siinä liimassa kiinni. Onneksi sain ilman isompia vahinkoja (koloja pehmusteessa) vedettyä pussin irti ja laitoin muovin siihen liiman päälle.

Nyt on koneen siirtely pöydällä helppoa kun se liukuu kankaan ansiosta kevyesti.

Tilkkupeitto on saanut lisärivin ruutuja ja tällaisen reunavirityksen, uloin sinipohjainen reunus on kokonaan samaa kangasta, tosin sitä oli vain sen verran että sivureunoihin riitti 15 cm kaitaleet ja päätyihin 7,5 cm.  Luonnossa värit ovat kyllä puhtaammat.

Seuraavaksi pitääkin etsiä taustakangas ja vanu esille ja yrittää harsia ne yhteen tilkkupinnan kanssa keskiviikkona Ogelin tilkkukurssilla. Taidan olla melkoinen kuormakameli tuolloin.

Kiitos kommenteistanne ja mukavaa viikonalkua!

Beatles-kukkaro!

 Kässämartoissa askarreltiin keskiviikkona napsautuskukkaroita, minulla oli mukana mustavalkoista Beatles-kangasta (Wexleriltä Lahdesta) josta ompelin ensimmäisen ja tuo toinen valmistui sitten perjantaina. Mustavalkoisen lahjoitin Kristiinalle jolta reilu vuosi sitten sain lahjaksi Elvis-laukun.

Teko-ohjeita voi kurkkia täältä.

Minun Sukkasadon Hillokellariin neulomani sato on tässä, kaikkiaan 13 paria aikuisten sukkia. Eipä nuo langat paljoa hävinneet alkuperäisestä määrästä kun sain lahjuksina lankoja joita sitten käytinkin näihin. Kiitos Marle lankalahjuksesta.
Edellisen postauksen sukankutomiseen pyöröllä kaksi yhtäaikaa aion ottaa aikalisän eli yritän opetella tekniikan vaikka ensialkuun hankalalta tuntuikin. Täytyy varmaan jossakin seuraavassa neuleillassa laittaa itsensä taitavamman viereen ja matkia.

 

Marraskuu on jo niin pimeää aikaa että nyt voi varmaan jo alkaa harrastamaan torttujen paistoa, tällaisten omenaisten ainakin.

Mukavaa viikonalkua!

Sekaisin puikossa!

 Käväsin Kiisseli2'n luona kakkukahvilla ja aloittelin siellä sitten hyvässä Sukkasatoseurassa elämäni ensimmäistä kertaa sukkia metrin pyöröllä tarkoituksena neuloa ne yhtäaikaa. No eihän siitä mitään tullut kuten ensimmäisestä kuvasta vasemmalla huomaa, yhden kerroksen sain ensin ihan oikein hoidettua mutta seuraavalla kävikin niin että samalla langalla siirryin hyvin sujuvasti siihen seuraavaan sukkaan. Voihan vihne! Kiltisti purin ja jupisin, neuloin pari kerrosta alkua ja kaivoin mukana olleet sukkispuikot esille ja siirsin alut niille. Johan alkoi sujumaan neulominen.

Tässä alla on valmiit putkisukat (ei kantapäätä) jotka neuloin saman kerän eri päistä.

(Hauskasti väri muuttuu päivän- ja lampunvalossa.)

Silmukoita oli 56 ja puikot 2,5mm bambut.

Tämän sukkaparin aloitin varpaista koska lankaa oli vähän, kokoa riittää 39-40 jalkaan.

Päättelin sukat Sukkasadon Hillokellaria varten mutta varsiin saattaa tulla myöhemmin lisää pituutta kun lankojen lahjoittajalta kuulemma löytyi vielä lisää samaisia lankoja.

Kiitos kommenteista edelliseen ja toivottavasti vähän kuivempaa tulevaa viikkoa!
(Koiruli ei tykkää pesuhommista kolme kertaa päivässä, ei edes tassujen.)

Pyyheliinapeitto ja koiran kujeita!

Tämä pyyheliinapeitto on tullut tehtyä joskus 10 vuotta sitten ja on sillä myös seuralaisia tuolla kaapin kätkössä, kaikki ilman pitsejä eli vähää vaille valmiita. Tämä meni lahjaksi ystävälleni kuin myös tuo hyllykkö joka löytyi kirpparilta. Jossain vaiheessa sitä innostui ompelemaan näitäkin erilaisilla kuvioaiheilla, lainailin vanhoja peitteitä tutuilta ja piirsin valopöydän päällä kuvioita itselleni talteen. Ihan mukavia ommeltavia neulomisten ja tilkkuilun lomassa. Ei tartte suunnitella vaan ompelee sitä mitä kuvio määrää.

Viime viikon mökkeilyn lomassa käytiin myös karpalossa tiistaina ja keskiviikkona jolloin ilmat olivat mitä mainioimmat. Torstaina olikin sitten sellainen ilma etten olisi suolle lähtenyt vaikka mitä olisi maksettu, tuli vettä - räntää ja tuulta ihan liikaa. Ja siihen päälle sitten pikkupakkanen.

Useimmat marjat oli kyllä kaivettava sieltä sammaleen sisältä esille, harvemmassa mättäässä olivat näin pinnassa. Saalista saatiin jotain 16 litraa yhteensä ja kokoa marjoilla oli aika sopivasti vaikka eihän ne kaikki noin isoja olleet kuin tuossa ylimmässä kuvassa.

Koiramme Sancha oli yksinollessaan keksinyt vähän askaretta, myllännyt sänkymme ja nuollut minun tyynyni ihan märäksi. Eipä ole nuorempana moisia keksinyt.

Makkarimme on mallia entinen saunan pukuhuone joka sijaitsee hirsimökin (rak. 1940 vanhasta riihestä) kylkeen 1975 rakennetussa "siivessä", siitä nuo sisustuksen värit, kalusteet ja somisteet.

Noin 30 vuodessa sitä on jotenkin tottunut väritykseen ettei niitä oikeastaan enään edes huomaa.

On meillä mökillä muitakin "kummallisen" värisiä ns. sisustusratkaisuja. Mutta niistä sitten joskus toiste.

Mukavaa viikonalkua kaikille!

Syksy on tullut!

Nyt on ruudukot saatu ommeltua pinnaksi, kokoa tällä on 141 x 161 cm. Kuva on epätarkka mutta näen siitä ihan tarpeeksi hyvin että ois noita voinut vähän enemmän miettiä sijoittelun osalta. Tällä mennään ja reunuskaitaleilla sitten paikkaillaan kömmähdyksiä, eikös sitä vähän huonommasta taulustakin sanota että onpa hyvät raamit. Mökkireissun jälkeen alkaa sitten niiden raamien mallailu, uusia kankaita en tähän vanhoista(kierrätys) kankaista aloitettuun peittoon aio hankkia.

Tässä on alkutekijöissään jellyrolly-mukaelma. Käytän 7,5 cm leveitä kaitaleita joiden pituus on kankaan leveys. Näitä kankaita olen säilönyt ja paijannut vuosikausia kaapissani ja vihdoinkin otin ne käyttöön. On minulla kaikenlaisia ihania punaisia mutta ne oli ihan liian pieniä tähän juttuun, joten nyt on tulossa tällainen minulle vierasvärinen peitto. Jospa se torkkupeittona ei niin haittaakaan.

Kankaita etsiessäni totesin ettei se värijärjestys pelkästään riitä niille, pitää vielä tehdä sellainen järjestys missä pienemmät ja isommat kangaspalat on omissa koloissaan niin ei tarvitsisi pettyä liian monta kertaa kankaita valitessa.

Tulihan sitä viikolla käytyä hulluttelemassakin Stockalla Manskulla. Marlelta saatu koirulipussukka on päässyt kamerani säilyttäjäksi ja on siinä tehtävässään mitä mainioin.
Varsinainen mietitty ostos oli villatakki josta ei sitten tullut kuvaa edes otettua ja lisukkeina uusi vakstuuki ruokapöydälle ja nuo mainiot servetit ja pikkupaketti pöllönenskuja.
Pitäisköhän tässä vielä opetella sitä rasiakoristelua jollain liima-lakkatekniikalla!

Ei uskois että eilen polku saunalle oli ihan siisti, tänään on tuullut ja lehdet lentäneet.
Valkoposkihanhetkin ovat matkalla jonnekin lämpimämpään paikkaan.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja muistakaa pukeutua lämpimästi!

PS. Olen pahoillani mutta en ole ikinä (pienenäkään) vastannut yhteenkään kiertokirjeeseen tai kyselyyn.

Peittoasettelua ja kasseja!

Menin ajoissa Ogeliin tilkkukurssille keskiviikkona ja valloitin ison pöytätilan tilkuillani. Apuna oli vanha lakana jonka päälle tilkut levittelin, sen kanssa oli hyvä siirrellä kokonaisuutta että yletti siirtelemään tilkkuja toisiin paikkoihin. Lopullinen sekoitus on muuttunut tästä kuvasta, se kuva oli vähän epätarkka ja jouti roskiin. Keräsin tilkut pinoihin jotka merkkasin maalarinteipillä jotta tiedän missä järjestyksessä ompelu tapahtuu. Pinoja on kahdeksan ja ruutublokkeja niissä 7. 

Näistä on tulossa peitto 160 cm leveälle sängylle.

Yhdellä kurssikaverilla oli käytössä jännä sateenvarjon kangasosasta tuunattu kassi. Hamsterina on tullut itsekin talletettua ehjiä kangasosia ja olenpa ottanut ihan pysäkkiroskiksestakin sinne tungetun varjon kainalooni ja tuonut kotiin talteen.

Tuo beessi-varjo oli pienempää sorttia joten siitä sai vain yhden kassin mutta sinikeltaruutuinen sen verran iso että siitä syntyy kaksi kassia. Hihnat ompelin ylijäämästä.

Sateenvarjon kiinnitysnauha kannattaa ottaa talteen ja ommella sulkimeksi kassin yläreunaan.

Itselle jätän nämä kaksi ja kolme seuraavaa saavat ystävät varakasseikseen.

Mukavaa viikonalkua!

Tapahtumarikas viikko!

Tilkkukurssilla harjoiteltiin paperiompelua joka ei kyllä ole meikäläisen hommaa vaikka tuon tukkasotkan(?) sainkin aikaiseksi. Missä lienee korvani olleet kun leikkelin kankaat kaavapala oikealla puolella ja sitten yritin tihrustella ompeluvaiheessa ommel-linjoja paperin läpi. Onneksi tajusin piirtää ne uudestaan toiselle puolelle. No tuli tuo tipu ainakin samaan suuntaan katselevaksi kuin ohjekuvassakin. Taustoineen tämä on hyvää pikkutyynykokoa.

Torstaina oli Syyringin kokousilta ja puheenjohtajamme toi tilkkuterveisiä Ranskasta isosta tilkkutapahtumasta, josta voit käydä lukemassa Tilkunviilaajan ja Töölön Tilkkupajan blogeista, kummastakin löytyy useampia juttuja tapahtumasta.
Ja miksi tässä on tuon kassin kuva? Minä voitin killan arpajaisissa tuon tuliaiskassin jonka puheenjohtajamme oli hankkinut. Ensi keskiviikkona kannan siinä tarvikkeeni tilkkukurssille.

Tilkkuruudut ovat nyt tässä muodossa ja yhdyssaumat auki silitettyinä, keskiviikkona aion tehdä niistä jonkinlaisen asettelun Oulunkylässä tilkkukurssilla, siellä on tarpeeksi suuri pöytä pyöritellä näitä.

Kiltaystäväni Marlen kanssa tehtiin pieni vaihto, hän ensin kysyi minulta että ottaisinko jämälankoja kun tiesi minun neulovan ja olevan mukana sytomyssyporukassa ja minä sitten vastalahjoin häntä kankailla. Niitä voi käydä kurkkimassa täällä.
Ei muuten ollut mikään kevyt kassi, painoa oli 5,8 kiloa ja melkoisen piukkaan oli kassi täytetty. Noista osa jää itselle ja sieltä löytyi lankoja myssy- sekä äiti Teresa-peittoporukoillekin.
Kassin kylkiäisenä tuli aivan ihana koirulipussukka jonka vuorina oli antamaani Marimekon Muijakangasta, pussukassa oli myös herkkuterveiset Sancha-koiralle.
Kiitos Marle tästä ihanasta kassipaketista.
(Punainen Nallelanka pääsee sukkapuikoille jo tänä iltana.)

Ihanaa viikonalkua kaikille!