sunnuntai 18. elokuuta 2013

Neulatyyny ja syksyn satoa!



Jotain valmista tilkkurintamalla, uusi pieni neulatyyny. Tämä onkin kesän ainoa minulta valmistunut tilkkutyö ja kokonaan käsin ommeltu. Pitäisköhän ihan keittää kahvit tämän tapahtuman kunniaksi?
Toisia versioita kyllä seuraa perässä kunhan pääsen ns. sadonkorjuusta eroon, sateiden myötä nuo sienet ovat alkaneet ottamaan oman aikansa.
 Tässä on melkein koko tämän viikon kanttarellisaalis, kaikkiaan niitä keräsin miehen avustuksella noin 6 kiloa, osan kuivatin ja osan käytin pannulla ennen pakastamista. Näitä taitaa vielä löytyä lisääkin ennenkuin elokuun lopussa siirryn takaisin stadin maisemiin.


Ainoa tuottava omppupuu tänä kesänä oli valkea kuulas, osasta tein hilloa 4 pientä purkkia ja muut ovat viileässä papereihin käärittynä odottamassa piirakkaan pääsyä tai ihan silleen syötäväksi joutumista. Humalasalko on täynnä käpysiä, noille en ole miettinyt mitään käyttöä.

Jossain välissä tehdyt kässät sain pääteltyä ja kuvattua viime viikolla. Huivi on sama malli kuin kaikissa muissakin jämäkuun aikana valmistuneissa ja lanka sitä samaa Floricaa jota löytyy useampi gramma vielä marjapuuronpunaisena ja pieninä nöttösinä muissa väreissä. Sukat ja pipo ovat aikuisten kokoa, kirjavan sukkalangan vierellä kulki ohut harmaa villalanka ja näin sain neulottua ne 2,5 puikoilla. Varpaista aloitin.


Pietaryrtillä värjätyt vajaa 7-veikka-kerä ja Nalle-kerä pääsivät kuivuimaan puuhellan lämpöön.



Tässä on seuraava värikasvi jonka keittelin tänään, liekö nimeltään käenkaali vai mikä, "mehun" väri on iiiihana, siitä laitan kuvan viikon päästä kun keitos on siilattu ja lasipurkissa.
Värjättävät langat ja puretusaineet on minulta loppuneet (pitäisköhän vielä sanoa että onneksi) joten värjäyssessio saattaa siirtyä syksymmälle.

Tykkään syksystä, kosteat säät ovat helppoja hengittää ja sienet kasvaa. Ja mikä vielä parasta työviksen tilkkukurssit alkavat, olenkin sanonut ystävilleni että menen keskiviikkoisin päivähoitoon Oulunkylään päivätilkkuilijaryhmään jossa on tosi kivoja ihmisiä mukana.

Mukavaa viikonalkua!

9 kommenttia:

Tilkunviilaaja kirjoitti...

Vau, mikä määrä kantarelleja! Kyllä sun kelpaa. Neulatyyny on kiva, ja ehdottomasti kaikkea valmistunutta kannattaa juhlistaa, esimerkiksi kahvit keittämällä!

Anitta kirjoitti...

Kyllä kateeksi käy tuollaiset kantarellikuvat.
Kasvivärjätyt langat on sitten mahdottoman kauniita, mutta on siinä aikamoinen työ niiden kanssa.

kosotäti kirjoitti...

En oo ikinä nähäny noin valtavaa määrää kanttarelleja, ihan kateeks käy.
Kuivata humalankävyt,niistä voi keittää rauhoittavaa uniteetä, tai ottaa jalkakylpyjä.

hauskat lankakerät kuivumassa.

MariL kirjoitti...

Mahtava sienisaalis ja ihania käsitöitä ja lankoja ja kaikkia. :)

Unknown kirjoitti...

Ihana on tuo neulatyyny. En ole aiemmin noin kaunista nähnytkään. Ja mikä kanttarelli saalis. Pakko paljastaa, että löydettiin työystäväni kanssa kanttarellipaikka (en ole ikinä nähnyt kanttarellejä niin paljon samassa paikassa) kun oltiin lasten kanssa metsäretkellä. Ja ei kun poimimaan, lapset auttoivat parhaansa mukaan heheh. Tämä paikka sattuu olemaan muutaman metrin päässä työpaikastamme, joten sinne varmaan nousee niitä lisääkin, joten.....seuraavaa metsäretkeä odotellessa :)

Anonyymi kirjoitti...

Miten kauan keittelit tuota käenkaalikeitosta. En tiennytkään, että niilläkin voi värjätä. Kiitos vinkistä! Meidän pihalla rehottaa tuo kasvi ihan kiusaksi asti, nythän sen voi hyödyntää.
t. Ritva

Lea P kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne ja anonyymille tiedoksi: keittelin soppaa tunnin, ohjeistusta olen löytänyt täältä netistä ja kirjastosta lainaamistani luonnonväreillä värjääminen-kirjoista. Yritän laittaa linkin seuraavaan juttuuni.

Outi-M kirjoitti...

Mahtavat on saaliit, kadehdittavaa. Tein minäkin tänään ämpärillisestä puolukoita mehua ja lähes samanlaisen omenapiirakan. Nam. Hyvää alkavaa syksyä!

Piri kirjoitti...

Pihakäenkaalina olen oppinut tuntemaan tuon sinun kasvisi.