Uusi
vuosi vastaanotettiin perinteisesti koiravieraiden kera, Patu(labbis)
ja Elli(kultainen noutaja) tulivat Sanchan(portugalin vesikoira) luokse
paukkupakolaisiksi keskustasta. Etenkin Elli pelkäsi paukuttelua eniten
tästä kolmikosta. Pieneen tupaamme mahtui ihan sopuisasti viisi
aikuisihmistä ja kolme melko kookasta koiraa.
Joululiina
valmistui uudenvuoden päivänä ja kokoa sille tuli 76 x 76 cm. Ihan
passelin kokoinen pienelle ruokapöydällemme. Nuo reunakaitaleet olin
ottanut kotoa mukaan niinkuin varoiksi jos vaikka tarvitsisi johonkin.
Ne on leikattu kaitaleiksi jotain 6-7 vuotta sitten jolloin värkkäsin
sellaisia joulupalloja joihin laitettiin 5x5 cm tilkkuja taiteltuina
neuloilla styrokspallon päälle. Onneksi en ollut silpunnut näitäkin vaan
sain niistä oikein sopivat kaitaleet liinan kirjavan keskustan
ympärille.
(Ja niitä kaitaleita löytyy kyllä vieläkin erilaisissa kuoseissa.)
Alunperin liinan taustan piti olla valkoinen (valkoinen jäi sitten päällisen ja taustan väliin) mutta löysinkin sitten kangaslaatikosta punavalkoisen kankaanpalan ja sen myötä tuli idea ommella liina pussiin. Kokemuksesta viisastuneena seuraavia mahdollisia liinoja en kuitenkaan aio enään pussiin ommella. Kerrokset vapaatikkasin koneella saumojen vierestä yhteen.
Sain ommeltua myös Marimekon raanu-pöytäliinan valmiiksi, tykkään
tuosta kankaasta todella paljon.
Jo
ennen joulua sain vanhemmalta Martta-ystävältäni housunpuntin
lyhennyksestä lisäpalkkiona vasemmalla olevan ihanan vanhan tilkkukirjan ja
itselleni ostin kirjakaupan alesta joululahjaksi nuo kaksi
muuta.
Ensi jouluksi ehdinkin hyvin mielikuvamaistella Mysi Lahtisen jouluherkut
ja nyt on myös kahvipusseillekin vihdoin oma kirjansa ohjeineen.
Ensi jouluksi ehdinkin hyvin mielikuvamaistella Mysi Lahtisen jouluherkut
ja nyt on myös kahvipusseillekin vihdoin oma kirjansa ohjeineen.
Saunakotamme sai penkeille uudet mattonsa ja olivat ihan sopivan kokoiset.
(Vasta kuvasta huomasin että olisi pitänyt pestä noet pois penkin jaloista.)
(Vasta kuvasta huomasin että olisi pitänyt pestä noet pois penkin jaloista.)
Tälläinen Varmon kyläkaupan uusi/käytetty myymäläauto käy mökkitiemme varrella kerran viikossa. Auto on kolme metriä lyhyempi kuin tavallinen malli, kertoo paikallislehti ja se on näppärämpi kokonsa vuoksi kulkemaan talviaikaan myös mummojen pihoihin. Kesäaikaan käytössä on isompi auto koska silloin asiakaskuntaa kasvattaa mökkiläiset. Auto on otettu käyttöön 2.1.2013 ja meidän "pysäkille" se tuli ensimmäistä kertaa 3.1., hyvin sieltä löytyi tarvittavat syömiset sekä heräteostoksena lämpimät paikalliselta leipomolta kyytiin otetut karjalanpiirakat.
Mukavaa vuodenalkua kaikille!
14 kommenttia:
Kylläpäs tuli nätti joululiina. Marimekon Raanu-kangas odottaa minullakin ompelua liinaksi.Myymäläautosta tulee elävästi mieleen 70- ja 80-luvut.
Joululiinasta tuli oikein kiva. Tuollainen koiravalikoima on minun makuuni. Kunnon kokoisia otuksia kaikki.
Ihania koiria ja niin sopuisasti loikoilevat.
Joululiina on tosi kaunis. Tilkkutöissä on vaan melko iso homma.
Myymäläauto onkin varmaan tarpeellinen, jos kaupat on kaukana.
Pöh. Putosi nimi pois.
Saisiko tuosta keinutuolimatosta lähempää kuvaa?
t. Första maj
Tosi kaunist tuo liina.
Monet koirat pelkää tosiaan noita rakettien pauketta.
Mei neiti ei pelkää yrittää ottaa raketteja kiinni, tämän vuoksi hänet on pakko jättää aina sisään kun paukutellaan.
On se hienoa, että halutaan palvella syrjäasiakkaitakin kauppa-autolla. Hattua tarvii nostaa.
Sulla siis on ompelukonekin siellä tuvassasi. Taitaa olla täysin varusteltu. Meinaatko sinne jäädä koko talveksi? Pitkään oot viihtynyt.
Kiitos mukavista kommenteista teille kaikille ja vastauksia seuraa:
Första maj: heinäkuun 17 pvä on parempia kuvia kiikun matosta
KristiinaS: vanhempi ompelukone on vakituisesti mökillä ja stadiin tultiin lauantaina
Kaunis joululiina ja hyvin oli nyt käyttöä leikatuille kaitaleille. Ihanan rauhallisesti koirat siinä lepäilevät.
Kauppa-auto tuo mieleen nostalgisia muistoja!
hvyää alkanutta vuotta tilkkuilun merkeissä!
Hieno liina siitä tuli. Oikein hyvät nuuo rauhaisat reunukset. Surettaa aina nuo paukkupelkoiset. Meidän Ukko ei onneksi piittaa mitään paukuista. Raanu on kaunis! e on minullakin tässä pöydällä.
Hulpio kassi on niin hieno ihana ideakin. Ihania koiria kultsi siinä keskellä muistuttaa meitin Ottoa jota ei enää ole.
Tilkkukirja (huokaus), sain sellaisen 70-luvulla lahjaksi. Teinkin jotain tilkkutyötä siitä ja kuinkas lopulta kävikään. Pesin sen ja siinä oli sitten erikoisia kupruja ja pusseja.
Enpä tullut ajatelleeksi, että pitää matsku pestä ensin. Kokeilu jäi ainutkertaiseksi.
Kivoja askarteluja ja neuleita.
Martta juttujakin (josko itsekin liittyisin Marttoihin on ajatuksissa)
Sopuista hauvelit.
Mukavaa vuodenalkua toivottelen minäkin ja kiittelen kommenteista.
Salomea: Niinpä, tilkkuilussakin on omat sääntönsä mutta älä lannistu. Mukaan vaan Marttoihin, marttojen sivuilla on ohjeet liittymiseen.
Lähetä kommentti