Pari vuotta on tullut keräiltyä valkoisia villalankoja omista kätköistä, tutuilta ja kirppareilta. Osassa on ollut jonkinlaiset tiedot laadusta ja tekijästä, suurimmasta osasta ei minkäänlaisia. Langat olivat valkoisiksi värjättyjä, vähän kellertäviä ja ihan luomujakin (Ruskovillan villa/silkki).
Värikeitoksiin käytettiin okrakääpää (tai sitten jotain muuta), josta tuli hennon keltaista, ehkä siitä olisi tullut liilaa jos olisi ollut ammoniakkia kuten ohjeessa sanottiin.
Käenkaalilla sain jännän vihreää lankaa ja tyttären krappivärjäyksen jälkivärissä pehmeän oranssista ja juuri sopivan laikullista kun en liikoja lankoja heilutellut.
Vasemmalla ylhäällä kirkkaan oranssit ovat krappivärjättyjä, vieressä käenkaalivärjätyt vihreät.
Välissä vaaleankeltaiset joita värjäsin okrakäävällä ja alareunassa krapin jälkivärjäys.
Kerityt langat vyyhditin mutta kaksi vyyhtikerää värjäsin sellaisinaan harsopusseissa.
Värjäyksessä käytimme sadevettä jota on ollut ainakin täällä Itä-Suomessa runsaasti käytettävissä.
Mansikkakakku oli muuten hyvää!
Metsänokiperhonen löytyi tieltä ryömimästä, oli varmaankin törmännyt autoon kun oli toisen tuntosarvensakin menettänyt.
Vähän vähemmän sateisia ilmoja toivotellen Lea P.
4 kommenttia:
Voi, miten paljon kaikkea ihanaa olet saanut aikaiseksi.
Minä lorvailin tänään Porvoon reissussa koko päivä. Onneksi sattui kaunis päivä.
Onpa hienot värit! Värjäyshomma näyttää kyllä tosi kiehtovalta
Anitta: Kiitos taas kehuista!
Mallaviri: Värjäystä tulee varmaan harrastettua myöhemminkin sen verran jännää oli.
Ovatpa nuo värjäämäsi langat ihanan värisiä! Etenkin oranssit. Kauniita luontokuvia.
Lähetä kommentti