Vettä on riittänyt mökin nurkkarännien vesiastioissa tänä kesänä ja
nyt myös koivun siemeniä, syksy tulee.
Perjantain viimeinen kanttarellisaalis jonka kiehuttelin pannulla kypsäksi ja pakkasin rasioihin joissa ne matkaavat kotimaisemiin.
Kylmä kesä on viivytellyt kesäkurpitsasatoakin. Syötävän kokoisia on kehittynyt vasta 7 kpl.
Valkeakuulas jää kypsymään ja naapurin syötäväksi.
Muutama sytomyssy on valmistunut ja sukat jämien jämistä ovat resoria vailla. Sukkasatokin alkaa taas syyskuussa ja jatkuu lokakuun loppuun. Mietinnässä on osallistuminen ja ajatuksena tehdä kirjoneulesukkia.
Perhosia ja korentoja on löytynyt kuolleina tai niitä on pyydystetty haavilla, tainnutettu ja neulattu levityslautaan kuivumaan ja ovat nyt rasiassa kuljetusta varten, kotona ne pääsevät lasikantiseen laatikkoon ihailtaviksi.
Sarvikuonokkaan oli ystävämme löytänyt kuolleena ja laittanut pihan kivipöydälle ihailtavaksi. Aika hauskan näköinen veijari. Tämä taitaakin olla viimeinen "luontokuvani" tältä kesältä.
4 kommenttia:
Voi mitkä kivoja kesäpuuhia olet kuvannut tänne. Ja tuo sarviötökkä vasta sympaattinen onkin. Löysin sivusi toisen katsojan kautta ja tulenpa uudelleenkin.
Niin se vaan kesä loppuu, yöt ovat jo kylmiä ja pimeitä.
Mutta siulla on mökiltä hyviä muistoja talven varalle.
Iloista kaupunki elämää.
Onpa sinulla hienot saalit talven varalle.
Valkea kuulas on hyvänmakuinen syöntiomena.
Putkiremontti on aina harmillinen. Toivottavasti ei ylettömästi koettele hermoja:
Vekki: Kiitos kommentistasi ja tervetuloa toistekin. Tulen myös vastavierailulle.
Kosotäti: Heti tahtoisin täältä kaupungista takaisin maalle, ilmatkin nyt suosisi.
Anitta: Onneksi hiukan veroitin noita omenapuun tuotoksia, meinaan omppupiirakan tehdä.
Lähetä kommentti