...Ylhäältä alas - pääntieltä helmaan-systeemillä Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston kurssilla jossa meitä opettaa ja oman neuleen suunnittelun saloihin ohjeita antaa Johanna Oksanen-Lyytikäinen. Kurssilla meitä oppilaita on 12 ja yhtä monta erilaista neuletta on valmistumassa. Tapaamme yhteensä viisi kertaa ja kaksi perjantai-iltaa on vielä jäljellä.
Oma villatakkini alkoi ja taitaa valmistuakin ihan MuTulla eli mustatuntuu-menetelmällä. Seuraavissa kuvissa siitä muutama näyte.
Ensimmäisena perjantaitapaamisella saatiin ohjeistusta neuleen suunnitteluun ja mittojen ottamiseen. Mittaaminen onkin tärkeää ja etenkin mallitilkun tekeminen, tämän jälkeen sitten laskettiin silmukkamäärät aloitukseen.
Villatakkiini valitsin tummia sävyjä, vihreää, turkoosia ja liilaa, ihan vieraita värejä minulle. Langat ovat vuosia sitten muuttaneet komerooni tyttäreltä ja yhdessäkään ei ollut vyötettä tallella. Osa langoista oli parin metrin pätkinä (talteen purettuja virkkauksia) joten pääteltävää löytyy sitten myöhemmin vaikka yhdistinkin lankoja neulomalla pari silmukkaa koska en tykkää solmuista.
Seuraavana viikonloppuna olikin sitten la-su tapaaminen, kumpanakin päivänä neulottiin 5 tuntia. Minä sain oman istutetuilla hihoilla tehdyn aloitukseni tähän vaiheeseen. Seuraava tapaaminen on vasta kahden viikon päästä. Narraamatta voin sanoa että hihan neulominen pyöriöltä alas ei ollutkaan ihan helppo nakki, aloitin ja neuloin niitä varmaan viisi kertaa ennenkuin tajusin tekniikan.
Viikolla olin jo saanut hihatkin neulottua mutta sitten alkoi nuo liilat olkapäät kiusata ja näppärästi purin ne pois purkamalla värinvaihtokohdasta, tarkoituksena oli neuloa uudet pyöriöt ja silmukoita jäljentämällä kiinnittää loppuhihat paikoilleen.
Näinhän siinä kuitenkin kävi, purin ne raitahihatkin kerille. Koska loppuosa langoista oli ohuempaa kuin jo neulotut niin pelastajaksi jatkoon löytyi joskus kirpparilta ostettu Novitan Nauris-värinimellä kulkeva ohut lanka. Vaalein liila lanka saa nyt jäädä kokonaan pois.
Tässä ollaan tänään ja langat aika lopussa, vielä helmaresori ja sen jälkeen mietintää kaula-aukosta ja nappilistasta. Langat saattaa riittää just ja just. Ja ihan lopuista jämistä pitäisi saada virkatut taskutkin.
Kurssilla aloitin myös villapuseroneuleen oppiakseni suljetunkin neuleen salat. Raglanin osaan tehdä mutta tässä opettelen tekemään "saumatonta" pintaa. Hyvä vinkki ylhäältä-alasneuleeseen taitaa olla ohjeen lukeminen takaperin, eli aloitetaan normaalin ohjeen lopusta.
Pitäis varmaan kokeilla joskus.
**************************************************
OmAKoppa/Virpi Siira:n kirjailijatapaamisessa Taito-Helskyssä Helsingissä 21.1.2016 virkattiin mandaloita. Linkin kautta pääset nauttimaan tilaisuuden tunnelmasta.
Tässä yhteispotretti valmistuneista mandaloista.
VS:n blogissa mainittu lankaostaja olin minä, tässä on kilo ihania villalankoja.
*********************************************
Tilkkurintamalla on melkoisen hiljaista vaikka työviksen kurssilla viikottain käynkin. Näistä vanhoista Marimekon Fandango-tilkuista vuodelta 1962 tulee ehkä pari tyynyä tai jotain muuta. Kun nämä nyt on tässä näkyvillä niin kirittävät minua niistä myös jotain tekemään.
Kurssin Maailman ympäri-matkalla ollaan nyt käyty Moskovassa ja nämäkin ovat muotoutumassa sohvatyynyn keskuksiksi. Jostain jemmasta pitää löytää helmiä ja paljetteja korsteluun.
Seuraava kaupunki onkin Iso Omena eli New York mutta sieltä en aiheeksi kyllä ota vapaudenpatsasta, sillä on liian vaikea päähine toteutettavaksi.
Uskaltaiskohan näin plusasteisena päivänä toivottaa seuraavaa:
Helisevää helmikuuta!
Helisevää helmikuuta!