Ikioma pallomeri ;-)

 Pallomeren pallot vähän innostuivat yhteiskokoontumisesta ja jotkut niistä yrittivät lähteä omille teilleen kun kaadoin niitä kasseista ja pusseista leikki/harraste/aarrearkku-huoneeni lattialle.

Tästä ne karkulaiset olivat karkuteillä, näitä matonkuteita on revitty, leikattu ja leikkuroita pari kesää. Nyt sitten oikein vasta huomaa että tummia värejä puuttuu ja paljon, sepä pistää miettimään että värjääkö pesukoneessa vielä leikkaamattomat valkoiset lakanat vai ostaako suosiolla kirppareilta tummia lakanoita ja verhoja kuteiksi.  On minulla kyllä näiden kangaskuteiden lisäksi hankittu yksivärisiä trikookuteitä lisukkeiksi, mustaa, harmaata ja tummaa turkoosia. Punaista, sinistä ja vaikka mitä tähän kyllä olisi kiva vielä saada lisää.

Pallomeri ei kyllä ollut mitenkään pehmeä, mutta tulipa kokeiltua, minä kun en niiden ruotsinlaivojen merissä koskaan itse päässyt leikkimään. Tässä miehen ottamassa kuvassa värit ovat oikeammat.

Tämänhän takia sitä pallomereä rakentelin, sain kaikki kuteet yhteen tilaan ja lajiteltua väreittäin kasseihin. Harmi vain etten sitten muistanut punnata noita ennen varaston laatikoihin kaatelemista.

 **************************************

Ja sitten muuta kuin matonkuteita:

Lauantaina tuli leivottua, vähän karkas taikina astiastaan, oli 3,5 astia ja litran leipätaikina. Hyvät tuli leivistä vaikka vähän tiskipöydällä taikina kävikin. Oma mokani kun kävin näitä some-juttuja tutkailemassa toisessa huoneessa.

Oulunkylän Lankamaailmassa oli muutama viikko sitten sukkatalkoot SPR:lle, kauppa lahjoitta kaksi kerää lankaa sukkia varten. Neuloin lahjalangoista naisten sukat ja kun vaaleanpunaista jäi niin lisäsin omistani harmaata ja tein vielä parit lastensukat.

Syyslomaviikolla olin mökillä ja tein oveen kranssin mallia pusikko. Siinä on pajunoksarenkaasen rautalangalla sidottuna mänty-kuusi-puolukka-nippuja.

********************************

Helsingin Tilkkukilta Syyringin hyväntekeväisyyspeitto menee Syöpäsäätiölle,  tässä se odottaa tikattuna ja reunakaitale kiinnitettynä että ahkerat peiton tekijät ompelisivat vielä viimeiset pistot käsin kaitaleen kiinnittämiseksi. Vaikka itse mukanaompelija olen niin sanon:  Ihana peitto ja kokoa sillä on jotain 245 x 245 cm.

Huokasin melkein onnesta kun sain tuon kuderuljanssin pois ja pääsin ihan oikeasti uppoamaan omiin tilkkutöihin, kukaan ei varmaan arvaa mitä tässä on tulossa. Tässä valmistuu/on suunnitteilla ompelukoneen huppu ja materiaalina on purettuja Marimekon kangasservettejä, pari pientä harjoitustyötä ja Syyringin matkalaukkunäyttelyyn v. 2006 tehtyjä 15x15 cm kokoisia töitä teemalla 15 3 kpl sekä v. 2007 Japani mielessäni teemalla 3 kpl ja omakuva jostain vuosisadan vaihteesta jolloin olin jäsenenä Torstaitikkaajissa Espoossa.  Seuraavassa postauksessa tämä varmaan esiintyy ihan valmiina.

********************************************

Tämä viimeinen kuva tiedoksi ihan muuten vain niille jotka joskus meikäläisen tavoin sattuvat ostamaan sovittamatta uudet liivit. Onneksi edes kuppikoko tuli katsottua oikein mutta ympärysmitasta vähän puuttui. Näitä pelastajia löytyy tällaisina kolmen sarjoina sekä kahdella hakasella (kahta eri leveyttä jopa) että kolmella myös siitä toisesta ruotsalaiskaupasta ja hinta on 5€ paketti.

**********************************************

Vähän oli sillisalaattia tämä postaus, mutta niinhän se on elämä muutenkin.

Mukavaa lokakuun loppua kaikille!

Neulatyyny - jä!

Aivosolun ajatukset blogin pitäjä usutti syyskuussa näyttämään neulantyynyn tai -nyt ja tässä tulee minun saaliini siltä saralta. Blogissa on muuten ihania pieniä hyväntekeväisyyspeittoja ja niissä upeita tikkauksia, kannattaa käydä tutustumassa niihin.

Tämä on ensimmäinen itse tilkkutyönä tehty neulikseni (joskus v. 93-94) ja sisällä hiuksia joten se painaa jonkin verran eikä karkaile pitkin pöydänpintaa. Jaa että mistä ne hiukset on saatu/hankittu? Kannattaa kuiskata omalle kampaajalle että tarvitsee pitkiä hiuksia neulatyynyyn niin niitä seuraavalla käyntikerralla on jo odottelemassa.

Tässä on kotikokoelmani eli ne jotka löysin helpoiten, jossain luurailee ranteessa pidettävä sydäntyyny ja sormityyny. Vasemmalla olevat punainen, vihreä ja valkoinen tyyny on lahjaksi saatuja vanhoja ja punainen on täynnä hienoa hiekkaa joten se taitaa olla jonkinlainen neulanhoitaja.
Takarivin Varis-koriste, kukka ja keskellä oleva sinipinkki ovat omatekemiä, kiinalaisneulis on ätini perintöä kuten perintöä on myös mieheni äidin lankarullia pitelevä neulatyyny-systeemi.
Keltainen litteä puualustalla varustettu neulis on hankittu kierrätyskeskuksen Uusix-myymälästä ja sillä on sisko mökillä ja serkkuja muuallakin kun ostin niitä useita lahjoiksikin.



Tässä on vielä mökillä majailevat neulikset,  keltainen kaupunkilaisen sisko,  punainen tomaattityyny kera hiekkaisen mansikan (väri haalistunut kun tämä majailee ikkunalaudalla) ja miehen isän perintöneulis, paksuun nahkaan naulattu sarkatyyny jossa sisällä luultavasti hevosen häntäjouhia.

*****************************************

 Työviksen tilkkukurssilla Oulunkylässä tehtiin sulkia tai puita solmiosilkeistä, tässä omani yhdistettynä pellavaan, taitaa tästäkin tulla somiste johonkin kassiin kuten Marlella.
Marlella on myös hauska neulisjuttu blogissaan 28.9.

***************************************

Asukastalo Saunabaarin taitavat naiset ovat saaneet valmiiksi arpajaispeiton joka on parisänkykokoa. Kankaat ovat kaikki Marimekkoa ja pinta-vanu-vuori on yhdistetty toisiinsa puuvillalankasolmuilla.

***********************************

Syyslomaan mökillä kuuluu syksyisiä puuhia, nurkkien raivausta ylimääräisistä hyvin sikiävistä vaahteroista ym. rapsutettavaa.  Isossa kuvassa vihreänä seisova tammi on pienenä muuttanut kerrostalon pihasta stadista tänne maalle ja sopeutunut hyvin.  Kummasti taas orvokit kukkivat ja joku pusikko kasvattaa uusia silmuja, yhtenä aamuna oli maa jo kuurassakin.

**************************************

Kiitoksia kommenteista edelliseen ja mukavaa syksyn jatkoa!

Syksy tekee tuloaan

Käytiin laittamassa mökkiä talviasuun ja mökkivahtikin pääsi paikalleen ikkunoiden väliin ruokapöydän viereen.

Mökki on melkoisen vanha, tehty joskus 40-luvun alussa ja ikkunat on vähän toisenlaiset kuin nykyisissä taloissa. Jokainen ikkuna-aukko on erilainen ja talven tullessa pitää laittaa ns. tuplat paikoilleen ja tilkitä niitä kangaskaitaleilla ja liimapaperilla.  Mökissä on viisi ikkunaa mutta kesäksi otetaan tuplat pois vain kahdesta. Ja lasit on kanssa vanhat, kivasti vääristävät maisemaa ulos katsoessa.

Kesäkurpitsa oli tuottanut satoa poissaollessa ja siitä saikin maukkaan paistoksen kera sipulisen paistetun jauheliha-kanttarellimuhennoksen. Kurpitsoita oli reseptiin nähden (jota käytin vain tarvikeluettelona) kaksinkertainen määrä mutta hyvää tuli kuitenkin.

Puolukoita kerättiin kahtena  päivänä ja sosetta saatiin 20 litraa, mustikat pakastin.

Keväällä kotoa tuodut 16 itänyttä perunaa tuotti kivan ja maukkaan sadon.

 Tohmajärvellä kävimme tutkimassa paikallisia kirppiksiä ja sieltä löytyi nämä sakset á 2 €/kpl.

Hiustenharvennus-sakset on hienot saksalaiset ja nuo kummalliset pakistanilaiset, kuukkelin saksigallerian mukaan ovat jotkut kirurgien työvälineet. Saattaisivat sopia aika hyvin etenkin ompeleiden poistoon parantuneesta haavasta. Minulla ne päätyvät kässätarvikkeisiin.

Kaksi sytomyssyä valmistui myös mökillä ja ajomatkojen aikana.

 

Matonkudeprojekti alkaa olla loppusuoralla, osa on jo keritty ja osa kerintää vailla. Vielä on leikkuuta odottavaa kangasta Ikea-kassi puolillaan, saksilla homma ei valmistuisi varmaan koko talvena mutta tilkkuleikkuri on kyllä mahtava väline näihin, paitsi että etusormi on mukavasti turvoksissa ja jäykkänä leikkurin painamisesta, kangaskerroksia kun tuppaa olemaan 4 tai 6 leikkurin alla.

*****************************

Mukavaa syyskuun loppua ja kuunpimennyksen tiirailua!

Syksyn aloituksia

Kässämartoissa opeteltiin Muhunkirjontaa torstaina 3.9., hidasta on enkä parissa tunnissa saanut aikaiseksi kuin alun pieniin lemmikinkukkiin, mistään ruusuihanuuksista en vielä edes haaveile.

Tilkkuystäväni Marle tuli myös kässämarttoihin mukaan ja vierekkäin ompelimme omiamme. Marlen kukkaset näet täältä. 

Elokuun Joensuun reissulla eksyin/menin/ihantarkoituksella Eurokangaan myymälään ja teinkin kivat löydöt, pienikuvioisia/vanhanaikaisia kankaita, metrihintaa näille tuli n. 7,80 €.

Vieressä on ainoat kesän aikana valmistuneet lyhytvartiset sukat jämälangoista, näitä kuulemma kutsutaan nykyään räsymattosukiksi, itse kutsun niitä riemusukiksi, syystä että joku lankanöttönen on saatu vihdoinkin kulutettua loppuun.

******************************

Esittelenpä tässä mieheni aikaansaannoksen, vanhanvanha jakkara joka tarvitsi uuden istuinosan. Veljeltäni saimme joskus tosi vanhaa ja leveää lankkua joka kulkeutui mökille ja siitä sitten sahattiin sopiva pätkä jakkaran istuimeksi. Mies meinasi suoristaa reunat mutta toivoin ettei sitä tekisi vaan vain hioisi hieman reunoja siisteiksi. Lakkaa on sitten sudittu 5 kerrosta ja hieno tuli. Jalkaosa pitää vielä pestä vuosien liiteripölyistä puhtaaksi.

Keväällä paikkaamani miehen tilkkutakki tositoimissa, kuvauskohteena oli mäntykiitäjän toukka joka kuljeskeli saunapolulla. Tämä on oma otokseni toukasta ja alla mieheni kuvaama.

Huomenna alkaakin työviksen tilkkukurssi ja minä siellä mukana oppimassa.

Mukavia syyskuun päiviä kaikille!

Värjäystä ja tikkerperihilloa

Värjäystä lankoihin on tullut harjoiteltua useamman kerran pitkin kesää, viimeisimpänä krappijuurella josta tuli ihanan kaunista oranssia ja aiheutti kiireisen langanostomatkan kylille jotta jälkivärinkin sain käytettyä.  Värjättyä tuli tuoreilla sinisillä lupiininkukilla, punalehtiapilalla, piennarmataran juurella ja krappilla. Kolme viimeisintä oli kuivatavaraa ja vaativat vuorokauden liotuksen ennen keittämistä.  Ohjeita onnistumisiin ja metsään menoihin löytyy kirjoista ja netistä.

Lupiinivärjäyksessä käytin ns. puretusaineena ruokasoodaa kun alunaa ei sattunut juuri sillä hetkellä käsillä olemaan, kaunista vihreätä syntyi ja hyvin pysyi väri langassa huuhteluiden ja pesun jälkeen.

 Lupiineilla tuli värjäiltyä kaksi kertaa, 10-litran kattilaan sai tungettua kiehumaan kukkia reilut 14 litraa kun lisäili kukkia sinne pikkuhiljaa sekaan. Isossa kuvassa ylempi tvihr. oli harmaa ja vaalein on alunperin luonnonvalk. lanka jonka upotin valmiin keitoksen sekaan kun otin tunnin muhineen kattilan jäähtymään. Huuhtelin langat vasta seuraavana päivänä.

Piennarmataran juuria minulla oli ihan liian vähän tai sanotaanko että laitoin lankoja liikaa keitokseen ja sain vain tuollaista mummokalsarin vaaleanpunaista.

Krappijuurimurut otin talteen keittämisen jälkeen, niistä saa hyvää väriä vielä ensi vuonnakin. Liottelin ja keitin ne kattilassa kahden valoverhokangaspussin sisällä niin säästyin isolta siivilöintihommalta ennen lankojen lisäämistä. Krappia minulla oli 200 g.

Alhaalla vasemmalla on 300 g ensimmäisen värjäyserän tuotos (Pirtin kehräämön villoja/väri kuvassa vähän metsässä) ja vieressä jälkivärissä keitetyt 7veikat myös 300 g.

Punalehtiapilakeitoksesta ei kuvia olekaan ja vihreää siitäkin keitoksesta syntyi.

 Tässä on kesän keittotulokset, ihanat oranssit krappilangat alekkain lvalk.. ja alimpana ne mummokalsarilangat, kaksi lvalk. ja yksi vaal.harm. alkuperältään.  Ylhäällä keskellä alekkain kaksi vaaleanvihreää punalehtiapilakerää ja pieniä nöttösiä sekalaisia lankoja, vaaleat isommat kerät lupiinivärjäyksen yön yli lionneita seuralaisia.  Oikean reunan vihreissä on kaksi alunperin vaaleanharmaata tuntematonta villalankaa ja muut lv. 

Johonkin on hävinnyt vihreistä väri kun ovat tässä vähän aneemisen näköisiä.

************************************************

Tikkerperi(karviais)hilloa on keitelty ja sitä on kaikissa muissa purkeissa paitsi etualan  6 vattuhillopurkissa. Tikkerpereistä tuli melkoisesti mehua joten sitäkin sain kahteen pulloon. Ensi vuonna täytynee varustautua jonkun hyytelösokerin kanssa tämän säilöntään.

Viikon päästä pitäisi siirtyä takaisin kaupunkieloon ja opetella uusi rytmi elämään. Bussit ja autot rymistelee kadulla, kauppaan ei ole matkaa kuin muutama satametriä 12 km sijaan ja nettikin toimii ihan tuosta vaan.

Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa kaikille!

Aurinko paistaa

... ainakin tällä hetkellä ja lämpöäkin on melkein 19°.  Sadetta ja kylmää on riittänyt ja ne muutamat aurinkoiset ja lämpimät päivät tuntuvat ihan harhatapauksilta. Kuvitelmat leikata matonkuteita pihalla ovat edelleenkin kuvitelmia mutta tuplat kahdesta ikkunasta otettiin pois heinäkuun puolella. 

Saas nähdä saadaanko edes elokuussa muutama lämpimämpi päivä mutta eipä ole tarvinnut huolehtia kukkien, herneiden ja kahden kurpitsan kastelusta näillä keleillä. 

Sisällä on saanut istuskella käsitöitä tehden tuntematta minkäänlaista huonoa omaatuntoa, ja tällä aasinsillalla (mikähän sekin oikeasti on) pääsenkin esittelemään tekemisiäni.

Ainoat vähänkään tilkkuiluun hennosti liittyvät tekemiset, osa jo vuosi sitten leikeltyjä ja tänä keväänä kierrätystapahtumasta hankittuja kankaita ja niistä syntyneet pussukat ja kassit.

Marimekkotilkun käytin kokonaan, taskussa 4 pientä jämäpalaa kerä vuorikankaan. Vuorikankaat samaisesta tapahtumasta.

*****************************************

Ja sitten virkkaus- ja neuleosastolle:

Omista vanhoista Florica-lankajämistä (perittyjä, kirpparilöytöjä) ja ystävältä ostetuista syntyi tämä peitto 130 x 175 cm (846 g). Ja lankoja on vielä jäljellä vaikka kahteen samankokoiseen.

Tässä värilajitelma 23 eri väristä, vanhemmat langat tuntuivat olevan paksumpia kuin tämän päivän Floricat virkata vaikka tässä näyttävätkin melko tasalaatuisilta.

Arvaakohan kukaan mikä tämä on? Kyseessä on mallitilkku ylhäältä alaspäin-neulottavaan jakkuun tai puseroon. Hiukan tuli tuosta hihasta turhan leveä mutta tekniikka ainakin tuli selväksi.  Kiitos tyttärelle hyvästä opetuksesta, nyt pitäisi vain rohkaista itsensä aloittamaan neule siihen hankituista langoista.

Tässä on kaikki kesäkuun alussa neulotut sytomyssyt potretissa piirongin laatikossa.

Vasemmalla on bambutiskirättejä ja vieressä viimeisimmät sytomyssyt.

****************************************

Puhoksen perinnepäivillä heinäkuun puolivälissä tuuleteltiin kansallis- ja kansanpukuja.

Itselläni oli päällä feresi röijyineen, päähine vielä puuttuu ja laukkuna nykyaikaisesti farkkutuunaus.

Perinnepäivillä oli kumpanakin päivänä (la-su) myös neulontakilpailu Kitteen Käsikkäitten järjestämänä, ja minä sitten voitin sen sunnuntain kisan. 

Silmukoita 15 ja aikaa 15 min.,  kerroksia sain aikaiseksi 2 s vaille 45 krs. ja kilpailulanka haastavasti purettua ja monisäikeistä.  Palkintona oli aina tarpeellista sukkalankaa ja puikot.

***************************************

Sitten eläimiin ja ötököihin + muihin kasvaviin:

Kaikenlaisia lentäviä on tullut vastaan (huom. mies on kutsunut minut katsomaan näitä) pitkin kesää.

Vasemmalla lehmuskiitäjä, keskellä pikkupystyperä ja unikko juuri auenneena.

Vas. harmaasiepon poikanen ensilennon jälkeen kaulassaan muhkea punkki, keskellä keisarinviitta ja oikealla lepakko postin heittolaatikon kyljessä varpaistaan roikkumassa. Lepakko makoili keskellä tietä josta mies nosti sen roskapihdeillä postilaatikon sisään. Paikka ei kuitenkaan ollut lepakon mieleen ja siirtyi itse tuohon paikkaan. Mitähän jännää oli tapahtunut että se keskellä päivää oli tielle joutunut.

 

Sieniä, sieniä.... niitä on metsät pullollaan ja on niitä mustikoitakin. Ensimmäinen mustikkapiirakka kohta syöty ja just mies toi sangollisen lisää, pitänee siirtyä putsaustehtäviin.

Nyt jo pilvistelee (klo 16.10), toivottavasti tälle kuulle löytyy aurinkoisia ja kuivia päiviä, matotkin nimittäin odottavat vuosittaista kylpyään.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavia kesäpäiviä kaikille!

Tuplat edelleenkin ikkunoissa

 

Sadetta, tuulta ja viileitä kelejä on tämän kesän alku ollut, juhannus sentään taitaa olla vähän lämpimämpi kuin viime vuonna. Ja juu, tuplat on edelleenkin ikkunoissa, saas nähdä otetaanko kesäkuussa edes pois.

Ylläoleva kuva kertoo enemmän kuin useampi sana että tavaraa (matonkuteita) oli mukana mökille tullessa . Kuvassa ei näy miehen kameravarustus n. 20 kg (sis.jalustat) eikä iso Ikeakassi täynnä mattolakanoita jotka matkasivat penkkien välitilassa. Puskuri nousi 7 cm kun tavarat oli purettu. 

******************************************

 

Eräänä päivänä pääsin opettelemaan kehruuta jossa sain aikaiseksi vain hahtuvalankaa. Oma vikani kun yritin tehdä lankaa liukkaista koirankarvoista kera vähäisen lampaanvillan, itselliset jatko-opiskelut aion suorittaa pelkän lampaan kanssa.

Kurssin jälkeen hankin sitten uusimman oppikirjan aiheesta,  saas nähdä tuleeko musta kehrääjää.

*******************************************

 Leipominen ainakin onnistui kun viimekesäisen rempan yhteydessä sain kunnon hellan.

Tulopäivänä 27.5. kävin tarkistamassa tontin korvasienitilanteen joka ei ollutkaan huono,

sieniä löytyi 3,5 kg ja ovat nyt kuivattuina odottamassa vaihtoa syksyn riistalihoihin.

Viereisessä kuvassa kesäkurpitsat yrittävät kasvattaa jalkojaan mutta eivät ole oikeastaan muuttuneet yhtään kahden viikon aikana.

****************************************

Viileiden säiden takia on sitten tullut oleiltua sisätiloissa ja tehtyä käsitöitä.

 

Umpibambuinen käsipyyhe, näitä taitaa syntyä lisääkin.

Minulla oli pussillinen lankoja sytomyssyjä varten joita ajattelin neuloa joskus matonkuteiden leikkuun lomassa mutta kun siihen hommaan en pihalle päässyt niin kohta on kaikki langat neulottu.

 

Keskosmyssyjä on myös valmistunut.

*******************************************

Kullerot eivät olleet moksiskaan viimekesän rakennushommista vaan kukkivat kuin ennenkin.

Räkätin poikanen istuskeli kuusen oksalla ihan muina miehinä/naisina eikä sanonut mitään kuvatessani sitä. Sisiliskoperhe on saanut jälkikasvua, tämäkin oli kiivennyt ihan ylimmälle rappuselle.  Vaskitsa päättikin pyörähtää takaisin tulosuuntaansa kun tulin pihalle.

 

Hyvää keskikesänjuhlaa kaikille!