sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Tilkullisia pussukoita


Jotakin valmista, 3 kpl tilkkunippuja vastaanotin eli ensimmäisenä kiljaisin minä-minä,
kun muutama vuosi sitten kankaittenvaihtoillassa Syyrinki-killassa
 Tilkunviilaaja tarjosi niitä uuteen kotiin.
Vuosia on kulunut varmaan kolme ennenkuin sain aherrettua nämä pussukkapinnat valmiiksi, tilkut olivat todella pieniä ja kummallisen muotoisia ja nuo lehmät vihreässä pinnassa olivat todella vaikeita sijoittaa.  Minä jotenkin aina vain tuijottelin niiden silmiin ja ihmettelin että miten nää voi ommella jonkun toisen kanssa yhteen. No, tuossa ne nyt kuitenkin ovat ja aikas hyvin omilla paikoillaan.
Pidin tilkkuniput omissa muovipusseissaan jotta en sotkisi niitä keskenään, ihan pikkuisen jouduin etsimään kaitaleita omista kätköistäni näihin mukaan.
Tässä ne nyt ovat jo ohuen huovan kanssa tikattuina odottamassa ompelua pussukoiksi.


Ylärivissä valoisaan aikaan valmistuneet ja ulkona kuvatut edestä ja takaa ja alapuolella kolmas ja suurin etu- ja takapuolelta kuvattuna.

 

Pussukat tein vähän huijaten eli kiinnitin vetskarit ihan viimeiseksi vetoketjujen päältä kolmipistosiksakilla. Pussukoissa on vaalea vuori ja kahdessa myös sisätasku.

Kantapäästä aloitetut sukat tulivat valmiiksi, ensin neuloin jalkaosan ja sitten varret niin pitkiksi kuin noita tummempia lankoja riitti. Nämä jäävät itselle unisukiksi, ovat varmasti lämpöiset kun vaalea lanka on merinoa.


Mukavaa marraskuun loppua, seuraavaksi tavataankin tonttukuussa.


sunnuntai 20. marraskuuta 2016

"Tanssivia neliöitä"


 

Tanssivat neliöblokit on nyt irroitettu pohjaruudukosta ja laitettu tarkasti oikeaan järjestykseen ja nippuihin ompelua odottelemaan.

Tässä on vierekkäin edellisen kuvan tyhjä pohjaruudukko ja yhteen ommellut leikatut blokit, aika paljon pieneni alkuperäisestä pinnasta.  Seuraavaksi ompelin ylijäänet neliöt uudestaan samaan järjestykseen kuin alkuperäinen asetelma oli ja leikkasin siitä uudet pienet neliöblokit. 



Tässä tuotokset vierekkäin, joululiinoiksi jalostuneina, päällisen ja taustan välissä on valkoinen ohut lastenlakanakangas ja olen ommellut nämä pussiin. Tikkaukset vielä puuttuvat ja tapahtuvat varmaankin vaalealla langalla kranssin muotoa seuraten.


Elma-messujen Kädentaitopuolen tarjonta oli tänä vuonna todella pientä mutta löytyi sieltä sentään nämä kotiinkannetut.



Sukkia on tullut neulottua ja tässä uusin "villitykseni", uudenlainen tapa rakentaa villasukat, aloitetaan kantapäästä tekemällä se ensin. Ohje tähän löytyy Punomon sivuilta nimellä  
sukat kantapään kautta, näistä on tulossa itselle uudet unisukat. En tykkää neuloa sukissa kovin ohuella langalla ja siksi laitoin kaksi lankaa rinnakkain että pääsen neulomaan 3 puikoilla ja että sukat edes joskus valmistuisivat. Jämälankoja kertyy ja olen saanut pikkukeriä ystäviltänikin lahjaksi. Näistä saattaa tulla ihanan huurteiset väritykseltään.


Ruskea-siniset ovat antiikki-7-veikkaa, vyötteessä oli nimittäin hintana mk 19,90, kummatkin sukat on tehty kantapäästä aloittaen kun taas sinipunaisissa kantapäät on neulottu viimeiseksi.


Kiitos kommenteista edelliseen,  mukavaa viikonalkua marraskuusta huolimatta.






tiistai 15. marraskuuta 2016

Sekametelisoppaa


Tilkkupeittoni kotiutui Syyringin näyttelystä kotiin, seinän puolelta peittoa joutui hiukan taittelemaan kaksinkerroin jotta tilkkuosan saa stemmattua sängylle. 


Tulipa kasattua DJ-blokit pinnaksi ja tehtyä se 24 ruutukin, siitä tässä kuvassa puuttuu kyllä koristeet ja sijaitsee vasemmalla ylhäältä toisena.  Ogelin tilkkukurssilla isolla pöydällä tuli järjestys tällaiseksi, onneksi otin tämän kuvan sitten kotona ja vasta puhelimen ruudulta (kameran laturi oli edelleenkin hukassa ja löytyi mökiltä) sitten äkkäsin tuon epätasapainon, vihreät ruudut pitää saada kulmiin.

 

 Tällainen torkkupeittopinta blokeista uudelleen järjestelyn jälkeen sitten tuli, saas nähdä koska on valmis käyttöön. Minulla on näköjään joku peittotauti, en osaa tehdä pieniä, aina tulee iso.


Tilkkukurssilla tuli aiheeksi ns. tanssivat neliöt/ twisted quilt, kuukkelin haulla löytyy vaikka mitä kivaa tästä tekniikasta. Ruudun koko minulla oli 15 x 15 cm. Tästä on tulossa joululiina jossa koristeena kranssi. Pinta silputaan pienemmällä ruudulla ja ommellaan uudestaan yhteen.
Tämä on hyvä malli kankaiden hävittämiseen.


Pieniteräisellä leikkurilla leikkasin piirretyt ruudut osittain ja irroitin loput saksilla.
Seuraavien vaiheiden kuvia ja lopputulos viikonloppuna ja paremmin kuvin.

*************************************************

Ja sitten neulerintamalle:


Tässä muutamat sukat marttayhdistykseni joulukeräykseen.
 (Nuo keskeneräisetkin on jo neulottu valmiiksi.)


Mökkimatkahuivikin valmistui sekä toinen vähän pienempi. Punaisesta huivista jäi pari metriä lankaa mutta liilasta ei yhtään.


Villatakki joka neulottu ylhäältä alas ja kahteen kertaan tuli myös valmiiksi ennen pakkasia.





Tulipas hauska kuvapari, aikaa välissä aika tarkkaan 44 vuotta ja kiloja ainakin 10.
Tämä vanha kuva kertoo siitä että tilkkuilua ja kierrätystä olen harrastanut myös sen 44 v.
Olin lomalla Venetsiassa ja ihailen kultakorukaupan tarjontaa.


Pakkasia takaisin toivoen, mukavaa marraskuuta.