Eilen sunnuntaina sain tehtyä homman jonka olin kyllä suunnitellut tekeväni jo syksyllä. Mutta kun ei lopputuloksella ollut tarvetta talvea vasten niin jäi sitten melkein viimetippaan.
Tässä on entisestä otetut mitat joilla uusi piti aikaansaada.
Vanha oli sisäpuolelta ihan freesin värinen mutta ulkopuoli todetta väritön ja ja melko laho, vieressä on uusi kangas valmiiksi leikattuna.
Uusi ja valmis kiikunkatos taiteltuna partsilla auringossa. Vielä löytyi suikaleet tuota vanhaa katoskangasta josta olin n. 10 vuotta sitten entisen tehnyt. (Ihan jämistä saan vielä pienen kassin.)
Punainen katoskangas oli palvellut myös katoksena soputeltan vierustalla ihan ensimmäisellä ulkomaanmatkallani Italiaan vuonna -62, meitä oli matkalla silloin isä, äiti, kaksi pikkuveljeä ja minä ja matka taitettiin Simca Versailles-merkkisellä autolla ja camping-alueilla majoituttiin pienessä teltassa koko matkan ajan. Äiti oli ommellut katoksen ja myös auton katolle sellaisen vetoketjuilla suljettavan ison pussukan jonka isä oli ideoinut, siinä oli materiaalina harmaa kerni- vai mikä vahakangas.
Pitäiskin kaivaa vanhat valokuvat esiin ja "käydä matkalla".
Mukavaa maanantaita, minulla on pyykkipäivä ja lakanat kuivuu tuulessa auringossa.
1 kommentti:
Olet kyllä taitava kun teet ihan mitä tahansa ja aina onnistut.
Minä seikkailen vanhojen noin 100 vuotta vanhojen kuvien matkassa.
Lähetä kommentti