sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Samoja juttuja


 (Jokin on nyt pielessä kun en saa tekstin muotoilua ollenkaan käyttööni, mutta näkyy nämä näinkin.)
Tuli tehtyä toinenkin kässäpussi samaa mallia ja tähän muistin laittaa myös pari taskua, toiseen mahtuu pieni neulakirja ja sakset sekä toiseen kahteen lokeroon puikkoja. Vielä puuttuu haaveilemani paplaripussit, toinen kotiin ja toinen mökille.


Ja pitihän se monilokeropussukkakin monistaa, tässä jätin vetoketjun pois tuosta keskimmäisestä ja oikasin muutenkin ohjeistusta eli en ommellut noita sisäpussien vetskareita kankaitten väliin.


Tilkkuopettaja Ulla Meskaselta sain kivan pipariessun kaavan ja tein Raumalta ostetusta ompeluaiheisesta kankaasta itselleni kaksipuoleisen essun Marikankaalla lisättynä. Nyt pitäis vaan muistaa käyttääkin sitä.
 

Pääsiäismatkalla autossa (6,5 t suuntaansa) voi keskittyä neulomiseen, samoin sitä voi harrastaa telkkarista jännäreitä katsoessa paitsi että joskus sitä sitten neuloo pieleen ja joutuu purkamaankin kun on jännät paikat. Tässä on pikkuruisia keskosmyssyjä villasta ja aikuisten Sytomyssyjä puuvillasta.



Vähän on epätarkka kuva mutta kertonee sen että aplikaatiopeiton reunukset on työn alla. Tilkkukilta Syyringissä on valmistumassa iso parisängyn peitto hyväntekeväisyyteen ja tekijöitä on onneksi monta.  Kannattaa muuten ottaa kuvia omienkin töiden asetteluista ennenkuin ompelee tilkut paikalleen, tästäkin huomaan nyt että joitakin lehdyköitä pitää ottaa pois ja laittaa toisenlaisia tilalle ja joku on ihan väärässä paikassa väriltään.  Syyringin sivuilla voi seurata peiton valmistumista.

Loppukevennykseksi pääsiäiskoristelua joka oli tarkoitus esitellä jo viikko sitten, tuli vaan kaikenlaista muuta ohjelmaa tilalle.  Neulahuovutetun tipun olen joskus vuosia sitten tehnyt kässämartoissa, munat ovat tyttären askartelemia (nekin vuosia sitten), ankat ja pupu jostain kaupasta ja ihana pikkuinen virtahepo varmaankin joskus jostain suklaamunasta tai sitten se on kuulunut isompaan porukkaan jossain lelupaketissa.  Ja noi kivet on oikeastaan aina pöydällä koristeena. Kuuluvat jäämeren rannalta kerättyyn porukkaan vuodelta -97, niitä oli noin 40 kiloa kun ne kotona sitten punnittiin. Niitä oli monessa pussissa erilaisissa koloissa WV-Transporterin tavaratiloissa, tätä autoa jota myös Leppäseksi kutsuimme on joskus mökkireissuilla ikävä, siihen mahtui mitä vaan matkustajien lisäksi.

Kaikesta huolimatta, mukavaa kevättä!


11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi mitä ihanuuksia olet taas saanut aikaseksi. Isoäiti

Unknown kirjoitti...

Taas olet ollut ahkerana! Kässäpussukka, monilokeroiset pussukat - mielenkiintoista. Pitäis varmaan kokeilla ;)

kosotäti kirjoitti...

Oot sie kyllä mestari tekemään erilaisia pussukoita ym. Tuollanen lokerikko ois tosi kätevä, just puikoille ja koukuille, tai lääkkeille.
Ihanaa kevättä siulle.

Tilkkureppu kirjoitti...

Olethan taas ollut ahkera, vaikka mitä kaunista kerinnyt tekemään, pipariessu on kiva ja tuo monilokeroinen pussukka on myös tekolistalla täällä se on kätevä!

Anonyymi kirjoitti...

Tahtoo tuon pipariessun kaavan.
Första maj

*VEKKI* kirjoitti...

Tosi kivoja kaikki, mutta tuo pipariessu on paras!

Tilkunviilaaja kirjoitti...

Hieno oli se Sew Together Bag! Mahtoi olla mahtavan houkuttelevia kiviä, joita piti 40kg tuoda 1000 km:n matka autolla! Vai oliko se vielä pidempi matka. Minua vähän nauratti nämä kivituliaiset.

KristiinaS kirjoitti...

Kivoja pussukoita.
Aiai, ei niitä kiviä olis saanut tuoda. Ja tollanen määräkin, huh huh.

ukm kirjoitti...

Olisko mitenkään mahdollista saada tuon vetoketjulokero pussukan osien mittoja.

Marle kirjoitti...

Hauska tuo piparinleivontaessu!

Tiinatei kirjoitti...

Voi,miten paljon olet saanut aikaan. Kivoja ompeluksia ja neulomuksia!