LuKSusmatkailua ym!

Viikko alkoi luKSusmatkalla Tallinnaan.  Oma matkaseuralaiseni sairastui ja Kristiina lähti pikavaroituksella seurakseni päiväristeilylle.  Aikaa oli vain niukat 5 tuntia eli ihan liian vähän käydä kaikissa paikoissa joihin olisi ollut kiva mennä oman oppaan kanssa jolla on tiedot kaikista lankahurmiopaikoista Tallinnassa.  Ensivuoden puolella maissaoloaika päiväristeilyllä onneksi pitenee.  Kristiinalta löytyy osoitetiedot Tallinnan lankapaikoista omasta blogistaan, käykääpä kurkistamassa.

Matkaneuleena minulla oli tietenkin sukat ja tarkoituksena selättää tapa tehdä ne varpaista varteen pyöröpuikolla. Tällä kertaa en onneksi neulonut niitä yhteen vaikka sekin melkein tapahtui. Homma eteni sutjakkaasti tuonne jalkapöydän lisäyksiin asti ennen maihinnousua kotisatamassa. Mutinoita kuulin seuralaiseltani pari kertaa siitä että lanka on ihan liian hieno sukkiin (sopis paremmin myssyyn kun on täyttä villaa ja kaapelikierteistä ja paksua) ja puikkoni kaapeli liian jäykkä ja pahasti kierteellä. Totta tyttö tuumasi ja ihan sekunnin harkinnan jälkeen kotona sitten purin tekeleet, eikä harmittanut yhtään. Ennenkuin uusia aloitan lämmitän puikon kaapelin kuumassa vedessä ja vetelen sen suoraksi sekä etsin ihan virallista sukkalankaa puikolle.

Ostokseni olivat maltilliset, mahtuivat hyvin tilkkulaukkuuni kutimeni ja karkkituliaisten kanssa.

Alkuperäiselle seuralaiselleni toin laukkuihin tarvikkeita, vetoketjuja ja hihnalukkoja ja lahjana sormustimen. Loput tärkeät ostokset olivatkin sitten minulle. Nuo harmaat sormikkaat tuossa etualalla ovat nyt sitten ne ihmehanskat joita tarvitaan kun tikataan koneella tilkkutöitä. Kunhan joku päivä pääsen niitä kokeilemaan niin kerron mikä oli näppituntuma tikkaushommassa ;D.

Norokerä on Wool&Woolist-kaupasta, hiilikuitusukkikset Lian&Löng-kaupasta ja loput Karnaluksista.

 Tiistaina oli kässämarttojen tapaaminen tölkkinipsujen merkeissä. Ihan vieriopastusta sai jokainen yli 20 kurssitettavasta ja silti onnistuin tekemään innoissani kummankin aloituksen väärin vaikka kuinka luin ja tiirailin ohjetta, opettaja vain lohdutti ettei se niin haittaa, tulee uusia tyylejä.

 Keskiviikkona päivällä olin Ogelissa tilkkukurssilla ja koko aika meni harsiessani peiton pintaa, vanua ja taustakangasta yhteen.  Sitten onkin edessä tikkausurakka, aion-meinaan-ehkä-tikkaan keskiosan eli nuo kolmio-ruudut käsin ja ulkoreunat sitten koneella. En edes kuvittele saavani yli kaksimetriä pitkää ja leveää peittoa mitenkään rullattuna mahtumaan koneeni koloon ja sitten vielä jotenkin järkevästi sitä siinä liikuttelemaan.

Tässä peitossa on hyvin vähän uusia kankaita, etupäässä nuo reunan kankaat ja puuvilla-polyesterivanu, taustakangas on vanha lakana jota olin kaventanutkin ennen käyttöönottoa n. puolimetriä ja jostain kumman syystä löysin sen vielä ihan ehjänä tilkkukankaitteni joukosta ja ompelin sitten takaisin paikoilleen kutistamisen jälkeen.  

 

 Keskiviikkoiltana oli sitten oman marttayhdistykseni tapaaminen jossa valmistimme porukalla tonttuja myyjäisiin. En tiedä mistä johtui mutta nuo tonttujen päät (ohjaajamartta oli tehnyt ne etukäteen) olivat niin hauskan näköisiä pöydällä että sain ihan nauruhepulin niitä katsoessani.  Ison porukan saimmekin valmiiksi illan lopuksi. Tuo millä on sininen helmi otsallaan on minun kokoamani taikuritonttu. Pituutta näillä on n. 16-17 cm.

Jotta näprääminen ei loppuisi niin sain ystävältäni lahjaksi ihanan puuvillakangas-värimallikirjan, kankaita on varmaan yli sata tässä värisuorassa. Näissä jokaisessa on liimattuna paperireunus joka näkyy hiukan tuossa vasemmalla ja ne pitää sitten poistaa kaikista jotta kankaat saisi joskus ommeltaviksikin. Hamsteri mikä hamsteri - myönnän olevani.

Tänään pesin aarrearkkuni-ompeluhuoneeni ikkunan ja samalla sitten järjestelin kankaitakin ja muita tilpehöörejä. Kaksi isoa I...n sinistä kassia sai sisuksiina kankaita, nauhoja, lankoja ja pikkusälää jotka lahjoitin erään koulun open mukana menemään heidän kässäopelle. 

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa uutta viikkoa!