sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Kesä meni ja syksy saapuu

... ja tulikin pidettyä pitkä tauko blogin kanssa, ei ollut tarkoitus mutta sujuvasti tuo vain kasvoi aina pidemmäksi ja pidemmäksi. Kesä menikin sitten seuraavien tapahtumien ja tekemisten seurassa.


 Juhannuksen jälkeen pihaan rullasi teloillaan kaivuri joka teki kuopan ja upotti maahan 5000 litran umpisäiliön mökin jätevesiä varten koska alkuperäinen systeemi oli ihan luvattoman pieni.
Nyt on mökin etupiha leveämpi tai syvempi riippuen mistä kulmasta sitä tutkailee ja hiekkakenttä on saanut päälleen mullat jossa heinää ja apilaa kasvatetaan.


Jo heinittynyt piha sai elokuussa reunalleen riukuaidan pätkän, mies aikoo ensi talvena kuvata tirppoja kojustaan siinä. Minulle olis kelvannut pitempikin pätkä.

************************************
Ja sitten lankajuttuihin:  muistanette keväältä tarinan saamistani vanhoista käsinkehrätyistä langoista.



Rukkikuiskaajalta sain hyvät ohjeet pesuun, eli kädenlämpöistä vettä, hiukan fairyä ja annetaan liota vuorokausi, jos edelleenkin tuntuvat vielä likaisilta niin hiukan lämpimämpi vesi ja sama käsittely. Minä pääsin kertaliotuksilla vaikka pesuvedet oli todella likaiset.



Ja salainen aseeni lankojen pesussa oli tämä vanha linko jolla sai likavedet ensin lingottua pois ja sitten huuhteluiden välissä samat temput.  Pesupäivä oli aurinkoinen ja sain kuivat langat kerätä illalla naruilta pois.


Ylhäällä vasemmalla on likaiset kovat langat ja vieressä pestyt. Langat pehmeni huomattavasti pesusta ja nyt niistä voisi kuvitella jo jotain neulovansa tai virkkaavansa. Aion tehdä näille huopumistestin eli neulon kaksi samanlaista lappua ja laitan toisen koneeseen huopumaan. Nämä on niin paksuja että sukkia en haaveile niistä tekeväni, ennemminkin  niistä tulisi kangaspuissa tai sitten isolla koukulla virkkaamalla vaikka huopa.

****************************************

Parina edellisenä kesänä olen kasvivärjännyt Nallea ja 7-veikkaa ja nyt niistä jo sain jotain tehtyäkin.



Huivi on tehty mukaellen Minna Canth-huiviohjetta, se on pieni, ei ole hapsuja ja raidoituskin on vähän sinnepäin. Lämmin siitä tuli kuten tulee myös Strömsö:n vauvanuttu-ohjeen mukaan aloitetusta jakustakin. Minulta vain loppui nuo vihreät Nallet joita tähän virkkasin mutta taidan jatkaa kätköistä löytyneillä keltaisella ja ruskealla. Hihat on vielä lyhyet ja etuosakin kaipaa pari kerrosta lisää.

************************************

Seuraavaksi voisin melkein kehua itseäni ja sanoa olevani periksiantamaton,  sillä olen
harrastanut neulo-purkaa-neulo-menetelmää alla olevan vaatteen kanssa tammikuusta tähän päivään.



Ylhäällä vasemmalla vajaine hihoineen ja etumuksen aukileikkausta vailla oleva villatakki johon olisi sitten pitänyt vielä nappilistat neuloa. No, tässä vaiheessa iski epäilys että jos en vaikka tykkäisikään lopputuloksesta ja haluaisin käyttää aivan ihanat langat johonkin muuhun niin minulla olisi ollut miljoona parin metrin pätkää purkulankoja. Tyttären tuella sitten 15 minuutissa purimme langat takaisin kerille, langat vyyhdeille, kastelu, kuivatus ja taas kerille.
Alhaalla vasemmalla se tärkein juttu neuleissa, mallitilkku, kannattaa muuten tehdä jos aikoo neuloa ilman ohjetta ohutta lankaa 2,5 mm puikoilla. Vieressä sitten jo uusi villatakki tulossa. Tällä hetkellä neule pötköttelee vieressäni sohvalla ja siinä on valmistumassa helmaresori eikä sen jälkeen tarvitse neuloa enään kuin nappilistat.



Lasten pipoja os. 10:lle ja parit sukat aikuisten kokoa.

***************************************


Sieniltä ei ole voinut välttyä tänä kesänä ja nyt syksyllä, näitä on ollut kiva tuoda ja viedä tutuille.

**********************************************



Työviksen tilkkukurssi Ogelissa alkoi syyskuun alussa ja peittoahan huomaan taas aloittavani kätköistä löytyneistä keskeneräisistä blokeista, kun keksin että voisin upottaa samaan työhön 
joskus (miksiköhän aina löytyy jotain vanhaa) kauan sitten tekemäni Dear Jane-blokit joita 
on 23 kpl. Jossain vaiheessa vain kyllästyin niiden näpertämiseen ja homma jäi kesken.
Oikealla on ostokseni Helsingin Kässämessuilta 24.9., melkein vois torvella töräyttää kun en ostanut yhtään lankaa. Hyvä minä!


Ja sitten ei muuta kuin mukavaa syyskuun loppua kaikille jotka vielä tänne eksytte, uutta tarinaa toivottavasti jo ensi sunnuntaina.







7 kommenttia:

Kvilttaaja kirjoitti...

Hienoa, että olet jatkanut bloggaamista. Postauksesi näkyy kahteen kertaan, erikoista, olisikohan korvausta ptikästä tauosta ?. Piti oikein kokeilla toisellakin selaimella. Sama juttu silläkin.

Anitta kirjoitti...

Ihanat värit tuossa villatakissa.
Onpas sinulla nyt komea määrä hyvää villalankaa.

KristiinaS kirjoitti...

Kivoja juttuja päivitit. Kanttarellit todella kauniita ja suuria. Mä tosiaan oon käynyt täällä kurkkimassa päivitystä ja olin jo päättänyt, että jos tänään ei mitään tule niin sitt laitan jo sähköpostilla utelua miten voit ja silleen, olin pikkusen huolissani.
Kiva ku oot taas linjalla ja näköjään ihan hyvissä voimissa. Ja ukkokin kun tsirpejä suunnittelee kuvaavansa. Mä näin eilen närhen piiiitästä aikaa.

Tilkkureppu kirjoitti...

Paljon on tapahtunut ja paljon taas saatu aikaan, olet sinä ahkera:) Kauniit värit villatakissa!

Marle kirjoitti...

Sinä olet kyllä yksi ahkerimmista ihmisistä, joita tunnen! Jaksat neuloa ja purkaa ja taas neuloa!

Tilkunviilaaja kirjoitti...

Onpa aikamoista, kun villatakki täytyy tehdä kahteen kertaan :-0 Vielä minä tilkkutöitäni puran, mutta että valmiiksi tekemäni villatakin! :-0 :-0

Tiinatei kirjoitti...

Voi, miten paljon olet touhunnut! Tuo linko on tuttu, meillä oli sellainen lainassa, kun lapset olivat pieniä, pyykki kuivui nopeasti, kun tuolla pyöritti. Ei edes näiden uusien koneiden lingoilla saa sellaista tulosta aikaan. Pura-neulo- neuleesi on tosi kaunis!