Viikko alkoi Syyringin näyttelyn ripustamisella maanantaina Laakson sairaalan kahvioon vievien käytävien seinille ja vitriineihin, hienommin paikan nimi on Taidelaakso. Enpä tähän laita näkyville töitämme nyt kun näyttely on katsottavissa ihan elävänä vaan kuvan vitriinissä olevasta kokoelmasta työvälineitä ja mielestäni parhaimmasta tilkkukirjasta ikinä, Tilkkutöitä ja tikkauksia, tätä olen suositellut kaikille aloitteleville tilkkuilijoille. Itsekin jo yli 20 vuotta tilkkuilleena löydän sieltä aina uutta ja tarpeellista tietoa.
Näyttelykuvia laitan sitten 7.6. jälkeen kun se on päättynyt. Kuvat näyttelystä tulevat varmaan myös Syyringin omille sivuille nähtäväksi.
Tämän viehättävän maalaismaisemataulun löysin kierrätyskeskuksen myymälästä, jotenkin vain sattui silmiin rappusten välitasanteen taulujoukosta. Kuvan koko on alle A4:sen, joten ei ole kovin suuri.
Koska taiteilijan nimi oli jäänyt kehyksen alle (vähän näkyi kirjaimien yläosaa) otin kuvan irti kehyksistä ja samalla puhdistin sen vuosien pölystä, tekijä on K.W. Rosenberg 1907, kuukkelista löytyi vain tieto että hän on skandinaavinen taiteilija.
Ja sitten se joitakin mahdollisesti kiinnostava hintatieto, 12 € - 10% eläkeläisalennus = 10,80 €.
Tässä viikon kolmas kohokohta, Lafinka-merkkiset kangaspuut, jotka muuttivat varastohuoneeseen (taloyhtiöltä vuokrattu) oman kässähuoneeni alle. Puissa on 120 cm leveä mattoloimi ja tytär jo suunnitteli tekevänsä itselleen näissä uuden maton. Kierrätystä tämäkin.
Nyt vain pitäisi saada huoneesta kiertoon joitakin tavaroita niin puut saisi pystyynkin.
Ja ei kyllä olis yhtään pahitteeksi että menisin tulevana syksynä kudontakurssille, mitään en tajua niistä kudontaohjekaavioista erilaisten mattokudosten/kuvioiden yhteydessä.
Neuloin tosiohuesta Trekking-sukkalangasta kera vielä ohuemman merinon (oranssi) kanssa sukat varpaista varteen 2,5 mm puikoilla ja virkkasin muutaman bambu-tiskirätin. Näitä olen virkannut bussimatkoilla.
Vielä on sinisenä tuota Trekking-lankaa ja kera ohuen tummanharmaan norjalaisen konevillan, siitäkin on tulossa sukat.
Viikko huipentuikin sitten tähän päivään, mielestäni kaikkien naisten päivään.
Kukkaset toi aamulla mieheni yhdessä Sancha-koirulin kanssa. Mielestäni nämä ovat niitä ihkaoikeita kukkasia tälle päivälle.
Tilkkuilurintamalla on ollut hiljaista kun työviksen kurssikin loppui pari viikkoa sitten. Tytär kyllä muistaa kysellä oman mustavalkoisen picknikpeittonsa perään, jospa sitä tulevalla viikolla tarttuisi niihin kankaisiin ja leikkuriin.
Mukavaa viikonalkua!
7 kommenttia:
Ja tuon mahtavain kirjan omistaa: Kvilttaaja, tietenkin. Niin hyvä kirja on että laitoin näytille. Kiitokset upeasta panoksestasi näyttelyn pystytyksessä. Valkovuokot ovat niitä oikeita kukkia. Tänään näin paljon keltavuokkoja Ruissalossa. Eivät ole mitään verrattuna valkovuokkoihin, joita siellä oli tuhansittain. Upeita. Eijalla on kankurin koulutus, ihan vinkiksi vaan.
Tuo on kyllä hyvä kirja, en omista itse sitä, mutta on ollut kirjastosta lainassa muutaman kerran.
Valkovuokot ovat kyllä tämän päivän kukka:)
Mukavaa viikonalkua sinullekin.
Minä olin viikolla jo kaksi kertaa menossa katsomaan sitä tilkkunäyttelyä, mutta aina tuli mutkia matkaan.
Kangaspuilla kutominen on kivaa ja rentouttavaa.
Pöh. Äskeinen lipsahti ennenkuin ehdin nimen laittaa.
Kateeksi pistää noi puut, mut mihin itse laittaisin jos sellaiset saisin?? Kudontavuorolla kurssilla on aina pikkasen kiireen tuntua, omat aikataulut on järkättävä niin et pystyy viikon olemaan kokonaan varattuna. Vappuna kylläkin kolmessa ja puolessa päivässä kudoin kaksi mattoa, mut järkkäsinkin myös arkivapaita. eli yhtensä 21h
Löysitpä sie kauniin taulun, tykkään tuollaisista maalaismaisemista.
Kangaspuut....enpä ole ikinä kokeillut. Äitini paukutteli aina kangaspuita kansalaisopistolla ja mä pienenä tyttönä mukana. Joskus mä vielä kokeilen! Ihanat sukat ja kukat!
Lähetä kommentti