sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Valmista


Siinä se on valmiina, mikään peitto ei ole minulla ikinä valmistunut näin nopsaan. 
Taisi johtua ihan siitä että vihdoinkin uskalsin (edes yritin) tikata peiton koneella enkä tehnyt sitä käsin kuten aikaisemmin. Nyt sitä varmaan saisi valmiiksi ne aikaisemmin täällä seikkailleet peitotkin, ovat nimittäin niitä tikkauksia vailla ja vievät vain tilaa kun eivät ole muuttaneet eteenpäin kaapistani.
Taidanpa ottaa tämän mukaan keskiviikkona Ogeliin kurssille ja kuvata siellä uudestaan paremmissa valoissa, ainakin itselle arkistoon. Kotivaloissa tuli vähän pimeä kuva ja on kyllä epätarkkakin.


Kokoa peitolle tuli 120 x 183,  tikkasin päällilankana valkoinen ja alalanka musta puuvillalanka, aika pieneen kääröön se menee. Vieressä kuva taustasta ja ripustuskujista. 


Viime viikolla tilkkukurssilla tehtiin tällaisia hauskoja pujotteluja, toinen kangas leikattiin säteittäin parittomaksi loimeksi ja toinen spiraaliksi ja sitten pujoteltiin. Pari kertaa sai homman uusia ennenkuin kaikkien virittelyjen ja taputtelujen jälkeen kankaat olivast sileänä ja nätisti paikoillaan.
Kankaisiin silitettiin ennen leikkausta taustalle liimaharso, valmis pujottelu silitettiin sitten taustakankaaseen kiinni. Vielä pitää ommella koristetikkaukset kaikkiin leikattuihin reunoihin. Tämän koko riittää vaikka sohvatyynyyn.


 Kun en käynyt Tampereen Kädentaitomessuilla niin kävin sitten näissä kotikaupungissa olleissa.
Lauantaina heti 10 jälkeen menin ja ensimmäiseksi suoraan kierrätyksen pisteelle, eikä se pettänyt tälläkään kertaa, löytyi kankaita varakasseihin (marttamyyjäisiin), tilkkukangas, kukkalaite, kukko&kana-nauhaa ja kerä pehmoista lankaa vauvapipoihin. Muuten sitten en hankkinutkaan kuin korutarvikkeita joista saattaa tulla myös silmukkamerkkejä.
Jotenkin oli messut tarjonnaltaan muuttuneet,  oli monta uutta langan myyjää ja korutarvikkeitakin myi useampi kuin aikaisempina vuosina. Mukava siellä oli kuitenkin käydä kun oli hyvää seuraa ja lisää löytyi paikan päältä.


Viikkon mahtui myös Uudenmaan marttojen Kauhassa ja kukkarossa pidetty juurileipäkurssi jossa opettelin ruisleivän tekoa nopeutetussa muodossa yhdessä marttaystäväni ja 10 muun oppilaan kanssa.  Ylimmässä kuvassa on meidän ikiomat ruisleivät ja alla keskellä oman leipäni reikänappi syömistä odottamassa, voikin on jo sulanut. Hyvää oli.
Ja mitä tekee tuo kudin mukana kuvissa, muistuttaa siitä että on hyvä olla aina kässä mukana minne vaan menee. Minulla ei ollut ja onneksi sain kässämarttalankaa ja lainapuikot että ne kohottamis- ja paistoajat sai käytettyä hyödyksi. Kohta on sukat muuten valmiit.


Anna hyvän kiertää-kiertokirjeeseen minulle vastasi ainoana Kädentaitojen ihmeet-blogisti jolle laitoin lahjana pussukan ja silmukkamerkkejä.

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa viikonalkua!

12 kommenttia:

Tilkkureppu kirjoitti...

Oih! Peitto on niin ihana!
Olet ollut ahkera ja kaikkia kerinnyt tekemään, tuota pujottelua meilläkin on joskus opetettu, mutta en silloin kokeillut, näyttää hienolta tyynynpäälliseltä.
Kaunis pussukka lähti matkaan!

Saara kirjoitti...

Ekaa kertaa löysin blogiisi ja löysin täältä heti tosi kivoja ompeluksia!

Marle kirjoitti...

Nyt mie romahan! Peitto on tosi tosi upea. Ihan näyttelykamaa. Pujottelutyö näytää hienolata. Jospa kokeilisi joskus. Leipä melkein tuoksuu nenässä, on niin herkullisen näköistä. Minulta on mennyt ihan ohi tuo haaste, tosin en niihin mitenkään innolla ole koskaan tarttunut.

Sari Räsänen kirjoitti...

Peitto on aivan huippu ! Kiitti vielä projekti voitosta! Harmi kun itse en saanut yhtään osallistujaa:

Hieno tar kirjoitti...

Hei! Tosi mainio työ siitä tulikin, kukkien terälehdet näyttävät ihan pilviltä! Seinävaate siis, ymmärsin.

MariJ kirjoitti...

Upea tilkkupeitto!

Anitta kirjoitti...

Kylläpä on kaunis seinävaate. Aika jännä, miten pienistä suikaleista saa kaunista.
Ruisleivän maku tuntuu ihan kielenpäällä. Pitääköhän ruveta itse leipomaan leipääkin.

kosotäti kirjoitti...

peitto on aivan mahtava.

Tiinatei kirjoitti...

Peittosi on todellinen Tilkkupeitto! Juuri tällaiset tilkkutyöt vetoavat minuun. Leipomasi leivän tuoksu leijaili blogisi välityksellä tännekin, aah!

Tanja kirjoitti...

Todella kaunis peitto!

Anonyymi kirjoitti...

Tosi upea peitto! Miten tikkasit, alotitko aina keskeltä ja tikkasitko ensin toiseen reunaan ja taas keskeltä vastakkaiseen, vai miten? Minulla olis sama homma edessä ja kaipaisin vähän neuvoja.
t. Ritu

Lea P kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne.

Ritu: Juuri tuolla tavalla tein kuin itse viestissäsi kerroit. Tikkasin vain suoria linjoja. Ja jos sinulla on käytössä yläsyöttäjä niin sitä kannattaa käyttää apuna. Tarpeeksi tiheästä harsimisestakaan ei ole haittaa, kerrokset pysyy kohdillaan kun joutuu peittoa ruttailemaan koneessa. Onnea ompelulle.