Harmaa huivi ja neulaton kuusi!

Tähän harmaaseen huiviin, joka menee ystäväni siskolle, löytyy ohje täältä.
Lankaa huiviin kului n. 250 g ja siihen on käytetty kolmea eri lankaa jotka olivat suht samanpaksuisia. Kuukkelista löytyy danish shawl-maininnalla monia ihania kuvia tästä ohjeesta ja mitenkä se puetaan päälle (eli siivet ristiin rinnan yli ja nauhat rusetille selkäpuolelle kolmion alle).
Neulomiseen meni aikaa yli kuukausi koska tein sitä vähän silloin ja vähän tällöin, ainaoikein-pinnan lisäksi tein sileitä raitoja joissa oli nurjia silmukoita koristeena, reunassa on oikealla puolella neulottu 2o yht.+lk koko matkalla ja nurjalla neuloin sen nurin. Reunan päättelyn jälkeen tein sidontanauhat 5-silmukan putkilo(icord)-neuleena. 

Paikallisesta S-marketista sattui silmiini ruåtsalainen kässälehti jossa oli neulottuja joulukuusia kannessa ja tuo käpy löytyi sitten sieltä sisältä.  Minun kuusiharjoitus on tehty ihan liian ohuesta langasta liian isoilla puikoilla joten sisuksen vihreäkin näkyy läpi ja käpykin on punainen kun minulla ei ruskeita lankoja ole edes olemassa mutta sainpahan uteliasuuteni ohjeiden ymmärtämiseen hoidettua. Näistä on kyllä ihan hyvät tekemiskuvatkin lehdessä.

Kuusia saattaa kasvaa meidän ikkunalaudalle useampikin kunhan käyn lankakätköni läpi, sillä jossain sitä paksumpaakin lankaa varmasti on.

Perjantaina olin Elma-messuilla Marttojen osastolla neuvomassa kaksipäisellä koukulla koukkuamista (tunisialainen virkkaus), linkistä löytyy monta juutuupi-videota aiheesta.
(Valmiit työt eivät ole omiani.) Aika kului kuin siivillä ihmisten kanssa jutellessa ja äänikin meinasi hävitä välillä. Monta tuttuakin tapasin siinä touhutessani.



Messuostokset jäivät aika vähiin, silmukkamerkkeihin ostin noita keriä (myyjää en muista) ja kankaan ja japanilaisen tilkkukirjan (josta ei kuvaa) ostin Tilkkutarhalta.
 Tänä vuonna käsityö- ja harrasteosasto oli sijoitettu hyvin keskelle isoa hallia eikä sitä tarvinnut etsiä jostain oven takaa, siitä pisteet järjestäjille.

Mukavaa viikonalkua kaikille ja kiitos kommenteistanne!

LuKSusmatkailua ym!

Viikko alkoi luKSusmatkalla Tallinnaan.  Oma matkaseuralaiseni sairastui ja Kristiina lähti pikavaroituksella seurakseni päiväristeilylle.  Aikaa oli vain niukat 5 tuntia eli ihan liian vähän käydä kaikissa paikoissa joihin olisi ollut kiva mennä oman oppaan kanssa jolla on tiedot kaikista lankahurmiopaikoista Tallinnassa.  Ensivuoden puolella maissaoloaika päiväristeilyllä onneksi pitenee.  Kristiinalta löytyy osoitetiedot Tallinnan lankapaikoista omasta blogistaan, käykääpä kurkistamassa.

Matkaneuleena minulla oli tietenkin sukat ja tarkoituksena selättää tapa tehdä ne varpaista varteen pyöröpuikolla. Tällä kertaa en onneksi neulonut niitä yhteen vaikka sekin melkein tapahtui. Homma eteni sutjakkaasti tuonne jalkapöydän lisäyksiin asti ennen maihinnousua kotisatamassa. Mutinoita kuulin seuralaiseltani pari kertaa siitä että lanka on ihan liian hieno sukkiin (sopis paremmin myssyyn kun on täyttä villaa ja kaapelikierteistä ja paksua) ja puikkoni kaapeli liian jäykkä ja pahasti kierteellä. Totta tyttö tuumasi ja ihan sekunnin harkinnan jälkeen kotona sitten purin tekeleet, eikä harmittanut yhtään. Ennenkuin uusia aloitan lämmitän puikon kaapelin kuumassa vedessä ja vetelen sen suoraksi sekä etsin ihan virallista sukkalankaa puikolle.

Ostokseni olivat maltilliset, mahtuivat hyvin tilkkulaukkuuni kutimeni ja karkkituliaisten kanssa.

Alkuperäiselle seuralaiselleni toin laukkuihin tarvikkeita, vetoketjuja ja hihnalukkoja ja lahjana sormustimen. Loput tärkeät ostokset olivatkin sitten minulle. Nuo harmaat sormikkaat tuossa etualalla ovat nyt sitten ne ihmehanskat joita tarvitaan kun tikataan koneella tilkkutöitä. Kunhan joku päivä pääsen niitä kokeilemaan niin kerron mikä oli näppituntuma tikkaushommassa ;D.

Norokerä on Wool&Woolist-kaupasta, hiilikuitusukkikset Lian&Löng-kaupasta ja loput Karnaluksista.

 Tiistaina oli kässämarttojen tapaaminen tölkkinipsujen merkeissä. Ihan vieriopastusta sai jokainen yli 20 kurssitettavasta ja silti onnistuin tekemään innoissani kummankin aloituksen väärin vaikka kuinka luin ja tiirailin ohjetta, opettaja vain lohdutti ettei se niin haittaa, tulee uusia tyylejä.

 Keskiviikkona päivällä olin Ogelissa tilkkukurssilla ja koko aika meni harsiessani peiton pintaa, vanua ja taustakangasta yhteen.  Sitten onkin edessä tikkausurakka, aion-meinaan-ehkä-tikkaan keskiosan eli nuo kolmio-ruudut käsin ja ulkoreunat sitten koneella. En edes kuvittele saavani yli kaksimetriä pitkää ja leveää peittoa mitenkään rullattuna mahtumaan koneeni koloon ja sitten vielä jotenkin järkevästi sitä siinä liikuttelemaan.

Tässä peitossa on hyvin vähän uusia kankaita, etupäässä nuo reunan kankaat ja puuvilla-polyesterivanu, taustakangas on vanha lakana jota olin kaventanutkin ennen käyttöönottoa n. puolimetriä ja jostain kumman syystä löysin sen vielä ihan ehjänä tilkkukankaitteni joukosta ja ompelin sitten takaisin paikoilleen kutistamisen jälkeen.  

 

 Keskiviikkoiltana oli sitten oman marttayhdistykseni tapaaminen jossa valmistimme porukalla tonttuja myyjäisiin. En tiedä mistä johtui mutta nuo tonttujen päät (ohjaajamartta oli tehnyt ne etukäteen) olivat niin hauskan näköisiä pöydällä että sain ihan nauruhepulin niitä katsoessani.  Ison porukan saimmekin valmiiksi illan lopuksi. Tuo millä on sininen helmi otsallaan on minun kokoamani taikuritonttu. Pituutta näillä on n. 16-17 cm.

Jotta näprääminen ei loppuisi niin sain ystävältäni lahjaksi ihanan puuvillakangas-värimallikirjan, kankaita on varmaan yli sata tässä värisuorassa. Näissä jokaisessa on liimattuna paperireunus joka näkyy hiukan tuossa vasemmalla ja ne pitää sitten poistaa kaikista jotta kankaat saisi joskus ommeltaviksikin. Hamsteri mikä hamsteri - myönnän olevani.

Tänään pesin aarrearkkuni-ompeluhuoneeni ikkunan ja samalla sitten järjestelin kankaitakin ja muita tilpehöörejä. Kaksi isoa I...n sinistä kassia sai sisuksiina kankaita, nauhoja, lankoja ja pikkusälää jotka lahjoitin erään koulun open mukana menemään heidän kässäopelle. 

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa uutta viikkoa!

Äänenvaimentaja!

Tilkkuystäväni Irja oli ostanut miesten aarrekaupasta 2 cm paksuista napakkaa vaahtomuovia jossa on toisella puolella muovipinta ja toisella liima ja tehnyt itselleen ompelukoneen alle äänenvaimentimen.

Pala oli sen verran iso että minäkin sain siitä osan itselleni. 

 Ompelin sille päällyksen vanhasta Printex-painokankaasta (olleet joskus verhot/kirpparilta) ja jätin näkyviin nuo tärkeät tiedot.  Nyt sain itselleni samalla tosi hyvän neulatyynyn koneen viereen.

Jos hankit itsellesi tuota äänieristysmateriaalia ja teet samanlaisen vaimentimen koneellesi niin älä missään tapauksessa nappaa sitä paperia siitä liiman päältä pois tai jos otat niin liimaa siihen tilalle ohut muovi. Meikäläinen älys sentään jättää sen pussiin pujottamisen ajaksi paikoilleen ja revin sen vasta sen jälkeen pois. Ei ollut hyvä idea, kangas oli sitten sen tuhannessa rypyssä siinä liimassa kiinni. Onneksi sain ilman isompia vahinkoja (koloja pehmusteessa) vedettyä pussin irti ja laitoin muovin siihen liiman päälle.

Nyt on koneen siirtely pöydällä helppoa kun se liukuu kankaan ansiosta kevyesti.

Tilkkupeitto on saanut lisärivin ruutuja ja tällaisen reunavirityksen, uloin sinipohjainen reunus on kokonaan samaa kangasta, tosin sitä oli vain sen verran että sivureunoihin riitti 15 cm kaitaleet ja päätyihin 7,5 cm.  Luonnossa värit ovat kyllä puhtaammat.

Seuraavaksi pitääkin etsiä taustakangas ja vanu esille ja yrittää harsia ne yhteen tilkkupinnan kanssa keskiviikkona Ogelin tilkkukurssilla. Taidan olla melkoinen kuormakameli tuolloin.

Kiitos kommenteistanne ja mukavaa viikonalkua!

Beatles-kukkaro!

 Kässämartoissa askarreltiin keskiviikkona napsautuskukkaroita, minulla oli mukana mustavalkoista Beatles-kangasta (Wexleriltä Lahdesta) josta ompelin ensimmäisen ja tuo toinen valmistui sitten perjantaina. Mustavalkoisen lahjoitin Kristiinalle jolta reilu vuosi sitten sain lahjaksi Elvis-laukun.

Teko-ohjeita voi kurkkia täältä.

Minun Sukkasadon Hillokellariin neulomani sato on tässä, kaikkiaan 13 paria aikuisten sukkia. Eipä nuo langat paljoa hävinneet alkuperäisestä määrästä kun sain lahjuksina lankoja joita sitten käytinkin näihin. Kiitos Marle lankalahjuksesta.
Edellisen postauksen sukankutomiseen pyöröllä kaksi yhtäaikaa aion ottaa aikalisän eli yritän opetella tekniikan vaikka ensialkuun hankalalta tuntuikin. Täytyy varmaan jossakin seuraavassa neuleillassa laittaa itsensä taitavamman viereen ja matkia.

 

Marraskuu on jo niin pimeää aikaa että nyt voi varmaan jo alkaa harrastamaan torttujen paistoa, tällaisten omenaisten ainakin.

Mukavaa viikonalkua!