Tilkkukurssilla harjoiteltiin paperiompelua joka ei kyllä ole meikäläisen hommaa vaikka tuon tukkasotkan(?) sainkin aikaiseksi. Missä lienee korvani olleet kun leikkelin kankaat kaavapala oikealla puolella ja sitten yritin tihrustella ompeluvaiheessa ommel-linjoja paperin läpi. Onneksi tajusin piirtää ne uudestaan toiselle puolelle. No tuli tuo tipu ainakin samaan suuntaan katselevaksi kuin ohjekuvassakin. Taustoineen tämä on hyvää pikkutyynykokoa.
Torstaina oli Syyringin kokousilta ja puheenjohtajamme toi tilkkuterveisiä Ranskasta isosta tilkkutapahtumasta, josta voit käydä lukemassa Tilkunviilaajan ja Töölön Tilkkupajan blogeista, kummastakin löytyy useampia juttuja tapahtumasta.
Ja miksi tässä on tuon kassin kuva? Minä voitin killan arpajaisissa tuon tuliaiskassin jonka puheenjohtajamme oli hankkinut. Ensi keskiviikkona kannan siinä tarvikkeeni tilkkukurssille.
Ja miksi tässä on tuon kassin kuva? Minä voitin killan arpajaisissa tuon tuliaiskassin jonka puheenjohtajamme oli hankkinut. Ensi keskiviikkona kannan siinä tarvikkeeni tilkkukurssille.
Tilkkuruudut ovat nyt tässä muodossa ja yhdyssaumat auki silitettyinä, keskiviikkona aion tehdä niistä jonkinlaisen asettelun Oulunkylässä tilkkukurssilla, siellä on tarpeeksi suuri pöytä pyöritellä näitä.
Kiltaystäväni Marlen kanssa tehtiin pieni vaihto, hän ensin kysyi minulta että ottaisinko jämälankoja kun tiesi minun neulovan ja olevan mukana sytomyssyporukassa ja minä sitten vastalahjoin häntä kankailla. Niitä voi käydä kurkkimassa täällä.
Ei muuten ollut mikään kevyt kassi, painoa oli 5,8 kiloa ja melkoisen piukkaan oli kassi täytetty. Noista osa jää itselle ja sieltä löytyi lankoja myssy- sekä äiti Teresa-peittoporukoillekin.
Kassin kylkiäisenä tuli aivan ihana koirulipussukka jonka vuorina oli antamaani Marimekon Muijakangasta, pussukassa oli myös herkkuterveiset Sancha-koiralle.
Kiitos Marle tästä ihanasta kassipaketista.
(Punainen Nallelanka pääsee sukkapuikoille jo tänä iltana.)
Ihanaa viikonalkua kaikille!
13 kommenttia:
Kivoja tuollaiset vaihtarit. Iso kasa lankoja. Noista nyt tekee kaikenlaista. Kivan näköinen tilkkupeitto tulossa vai tuleeko siitä jokin muu?
Mukavaa aökavaa viikkoa!!
Saa siinä kutoa silmun poikineen ennen kuin tuo lankakasa on kudottuna. Onnea! : )
Aivan ihana voittokassi:) Moni kantaisi sitä varmasti mielellään.
Mielenkiintoista nähdä mitä ompelemistasi ruuduista syntyy:)
Kivoja kankaita olit vaihdossa antanut.
Noista paloista tulee hienot. Jännää nähdä keskiviikkona aikaansaanoksesi. Antoiko Marle sulle koko elämänsä langat? Noissa riittää tekemistä pitkäksi aikaa. Mutta taitaa sulla olla entisiäkin.
Hieno kassi, sitä mielellään moni muukin kanniskelisi,
tilkkuruudut ovat ihania, kotoisia ja lämpöisentuntuisia, kiva katsoa mitä niistä syntyy...
Mahtava määrä lankoja ja kiva vaihtari, molemmat hyötyy!
Marlelta jo eilen katselin tuota vaihtoanne mutta siellä ei lankoja näytetty. Huh huh, mikä kasa!! On siinä neulottavaa monille ahkerille käsille.
Mun isolla pöydällä pyörii nyt hamekangas. Pitää tehdä ite ku ei kaupasta löytyny sopivaa.
Toi sotka on upea,siitä tulee kyllä mahtava tyyny.
Ihanan kassin voitit.
Tuo käsityötavaroiden vaihto on hyvä idea,tuosta lankamäärästä sie loihdit vaikka mitä.
Tukkakoskelo. Lintu ei ole sotka. Sotkalla on kaunismuotoinen pyöreä pää ja muutenkin pehmeät linjat. Se on musta ja nokka on pyöreä. Tukkasotka löytyy "lintukirjastani" http://kvilttaaja.blogspot.fi/p/lintuja.html. Sieltä löytyy myös isokoskelo, mutta ei toistaiseksi tukkakoskeloa.
Hienoa nuo vaihtarit. Mekin vaihdoimme juuri lapaset pussukkaan, lankoja karpaloihin ja oli oikein hauskaa ja hyödyllistä kaikille osapuolille.
Tuo lintu on kerrassaan upea! Yritän jossain välissä kokeilla osaisinko tehdä.
Komea tukkasotkelo. Paperitekniikassa täytyy miettiä melkein liian paljon, että palaset tulee oikeinpäin. Hahaa, Kvilttaaja epäilee, että annoin koko elämänlankani. Ehei, ei sinne päinkään. Löysin eilen illalla hieman lisää lankoja. Blokeista tulee varmasti jotain upeaa.
Ihania juttuja postaus pullollaan!
Kiitos kommenteistanne ja vastaus kysymykseen:
Tilkuista tulee peittopinta niiden muiden keskeneräisten jatkoksi. Pitäis kyllä ottaa itseään niskasta kiinni ja taluttaa koneen kanssa keittiön pöydän ääreen harjoittelemaan konetikkausta peittojen valmiiksi saattamiseksi. Vaikka käsintikkaus onkin kivaa niin siihen menee tuhottomasti aikaa. (Ja sitten ei ole aikaa neuloa ja virkata.)
Noi tilkkuhommat on niin hienoja, mutta ei onnistuis mun kärsivällisyydellä.
Lähetä kommentti