olisinkohan 3-4 vuotias tässä isäni ottamassa valokuvassa jossa ompelen ensimmäistä kertaa. Tuosta tilkusta löytyy myös dna-näytteeni ja itku on saattanut olla suuriääninen.
Tässä alemmassa kuvassa tuo samainen äitini säästämä tilkku on hiukan isommissa sormissa. Kangas on pistelty kaksinkertaisella puuvillaompelulangalla ristiin-rastiin. Tämän jälkeen on tullut tehtyä kaikenlaista niin neulalla kuin puikoillakin joista nappasin blogini nimen.Tätä blogin aloittamista on mietitty vuosia ja vihdoin sain sen aikaiseksi. Koskaan en ole pitänyt päiväkirjaa, mutta sitten sain itseni puhuttua ympäri, voisin arkistoida tänne kaiken valmiin, keskeneräisen ja haaveet joskus tehtävistä projekteista. Vielä on paljon kuvamateriaalia skannattava ja käsiteltävä sitä varten.
Tervetuloa lukemaan kuulumisiani ja kiitos mukaville kanssaneulojille ja -tilkkuilijoille jotka tuuppasivat minuun vauhtia tämän aloittamiseen. Kiitokset myös tyttärelleni joka toimi mikrotukihenkilönäni opetellessani kuvien käsittelyä ja tallentamista sekä tämän blogin rakentamista.
13 kommenttia:
Onnea uudelle blogille!
Mukava, että sait tämän alkuun.
Odottelen käsityökuviasi. :=)
Ihanaa, (nyyh..,)kun ensimmäinen ompelutyösi on tallella!
Kiitos onnitteluista, sitä tarvitaan!
Tuota minäkin ihmettelin, onneksi sain sen itselleni vasta aikuisena.
Lisäänkö Syyringin sivuille, että meillä on jo viides bloggaaja? Onnea uudelle blogille.
Voi miten suloinen kuva ahkerasta ompelijasta.
Onnea ja iloa uudelle bloggaajalle.
toivoo Soile
Laita vaan ja kiitos onnitteluista.
Kiitos sinullekin onnitteluista. Minunkin tilkkuiluni alkoi samanlaisesta peitosta kuin itselläsi, laitan sen joskus tänne sivullenikin.
Onnea uudelle blogille! Hienoa!
Ihana ompelutilannekuva. Sulla on edelleen aika samanlainen kampaus! Mutta käsityöntekoasento on jo paljon rennompi.
Bloggausiloa sulle!
Meidän blogeilla on melkein sama syntymäpäivä :)
Menee toistoksi, kiitos onnitteluista!
Näkisitpä vaan työasentoni, sohvannurkka ja jalat sohvalla, ei kovinkaan paljon muutosta.
Kiitos sinullekin, minä olen vain neljä vuotta jäljessä.
Ihanaa Lea, että lopultakin perustit oman blogin. :) Minä vasta nyt huomasin tämän ja alan siis ilman muuta seuraamaan. Nyt on muka hoppu, kun pitäisi pakata, mutta palaan asiaan lähiaikoina paremmalla ajalla.
Lähetä kommentti