Valmis!

Viuhkakassi valmistui tosi nopeasti sen jälkeen kun olin saanut viuhkat reunustettua yläreunoistaan kapealla punaisella kanttinauhalla ja alareunat puuvillalangalla (kun se kanttinauha loppui kesken).
Kassi on ollut jokapäiväisessä käytössä tiistaista lähtien ja on kiva ja sopivan kokoinen.

Ompelua helpotti joskus ompelukoneeseen hankittu lisäjalka, joka on kyllä alunperin tarkoitettu erilaisten pehmeitten lankatyyppisten koristeiden ompeluun eikä niinkään litteille nauhoille. Ihan hyvin onnistuin kun pidin vauhdin kohtuullisena.

Päällisen ja vuorin välissä on ohutta polyesterihuopaa joka napakoittaa kassia sopivasti. Tässäkin tuli harrastettua ei niin kivaa pussiinompelua kun halusin tuosta yläreunasta myös viuhkamaisen.  Kääntöaukko sijaitsee kassin vuorin pohjassa.

Kurssilla on valmistumassa monta kivaa laukkua, tässä yksi jossa farkku ja Fassett on yhdistetty. Värit sopii yhteen todella hyvin. Farkkuruudun koko on 10 x10 cm.

Pidemmän aikaa tekeillä ollut neulakirja on melkein valmis, puuttuu jonkinlainen sulkijasysteemi.
*****************************************

Isoin kuva: pieni tumma kerä on rukkikehräystä ja värttinäni sain sitten noin täyteen. Ylh.oik.: opettajan kirjoja ja välineitä. Oik.kesk.: karstaamaani villaa. Vas.alh. saamiamme villoja. Kesk.alh.: lampaanvilloja. Alh.oik.: Ylimmäinen tarkastaja Rulla tarkistaa karstauksen tuloksen.

Lauantaina olin kässämarttojen järjestämällä kehruukurssilla jossa vain 6 tunnin ajalla sain mielestäni paljon tietoa ja jonkinverran oppia kehräämiseen värttinällä ja rukilla. Jonkinverran tarkoittaa sitä että värttinällinen melkein langan näköistä tulosta sain aikaiseksi villoista jotka myös itse karstasin, mitään valmiiksi karstattuja ihanuuksia ei käytetty.  Rukkiakin ehti pikkasen polkasta ja huomata että samanaikainen polkeminen ja villankäsittely ei ihan helppoa olekkaan.
 Villat oli ehtaa lanoliinista lammasta ja pestyn koiran villaa, villoja sai myös mukaansa ja nyt minulla on hyvin mukavasti navetalle haiseva pussukka kässähuoneessani jonka taidan siirtää loppukevääksi parvekkeelle. Luulen että kehruuopetteluharrastus näin kaupunkioloissa ja sisätiloissa jatkuu pestyillä ostovilloilla.
Tarkoitus olisi oppia tuota värttinäkehräystä sen verran että jo yli 10-vuotta talteenotetut koiramme villat kera lampaanvillan joskus päätyisivät langaksi.
Saattaapi olla että helpommin sanottu kuin tehty.

Muiden värttinäkehruut ja rukillakehrääminenkin jäi kuvaamatta, piti itse opiskella niin ahkerasti ettei muistanut eikä kerennyt.


Neulerintamalla on valmistunut yksi miesten sytomyssy puuvillasta ja kirjava hiihtopipo. Tuota kirjavaa Nallea on vieläkin pieni nöttönen jäljellä.

Qvidi-Minajakun välitiedote: Kaavaruudukko täytetty ja paloja on 412 kpl. Ja ne ei varmaan vielä edes riitä, tytärkin varoitti että kokoon harsimisen jälkeen minulla on vain sellainen pikkujakku kasassa.

Mukavaa viikonalkua t. Lea P.

Uusi kassisuunnitelma!

 Työviksen tilkkuryhmässä on kassibuumi, tuntuu että jokainen on viuhkakassia tekemässä. Mallia oli kyselty jo ennen joulua ja opettajamme Ulla Meskanen oli etsinyt meille ohjeet käyttöön. Jokainen tekee kassiaan samalla kaavalla mutta mitoitus ja kankaat ovat kaikilla erilaiset joten yhtään samanlaista ei varmaankaan synny.

Kassin ruudut ja viuhkat sain leikattua keskiviikkona ja asettelusuunnitelman tein torstaina. 

Kassin pohja on tuossa keskellä.

Minulla on käytössä vanhoja Marikankaita ja -näytepaloja. Koska kankaat ovat melkoisen tanakoita en aio käyttää liimaharsoa noiden viuhkojen esikiinnityksessä vaan ompelen viuhkat ruudun päälle ensin suoralla tikillä ja sen jälkeen onkin sitten mietittävä mitä siihen sauman päälle laittaa koska mielestäni ohjeen mukainen laakasauma eli hyvin tiheä siksakki ei mielestäni tähän sovi. Voipi olla että etsin jostain kapeaa puuvillanauhaa tai jotain muuta jännää siihen ommeltavaksi.

Neuleina on valmistunut taas vauvapipoja ja yksi sytomyssy sekä unisukat. Tuota pätkärääkättyä Nallelankaa riittää vieläkin johonkin.

Qvidi-Mina-jakku on tauolla ja mietittävänä on erinäiset hihojen ja kainaloiden ruutuasettelut jotta jakusta ei tulisi liian väljä. Kunhan saan väriasettelun takaisin kotiin tyttäreltä niin pääsen jatkamaan pähkäilyä. Seuraavasta linkistä löytyy hienoja kuvia jakusta, käykää katsomassa:     http://turkki.vuodatus.net/blog/category/qvidi-minan+takki

Mukavaa viikonalkua lukijoilleni, t. Lea P.

Keskeneräinen

Kässämartoilla oli maanantaina vuoden ensimmäinen tapaaminen Uudenmaan Marttojen kurssitiloissa Lapinlahdenkadulla ja aiheena Qvidi-Mina-jakku ja siitä kertomassa Leena Eskelinen.

Vuonna 2008 keväällä olin aloittanut työviksen kurssilla Qvidi-Mina-jakun tekemisen ja kuten kuvasta näkyy se on edelleenkin kesken. Aluksi väkersin noita pieniä kolmikerroksisia isoäidin-neliöitä hyvinkin ahkerasti mutta sitten tuli kesä ja johonkin se innostus hiipui. Neliön koko on noin 5x5 cm ja lankoina käytetään erivärisiä ohuita villalankoja joita sitten yhdistellään mielen mukaan keskenään. Ruutuja jakkuun tulee n. 600 ja puolikasneliöt vielä reunoja varten.

Nyt tämä pohja/asettelukaava kaikkine neliöineen on tyttärelläni joka lupasi tehdä siihen väriasettelun. Hänellä on huomattavasti parempi värisilmä kuin itselläni ja odotan jännittyneenä mitä näistä syntyy. Palat yhdistetään ensin kevyesti "harsimalla", sovitetaan, tehdään mahdolliset muutokset ja sitten vasta ommellaan kasaan. 

Vielä tähän päälle tulee reunavirkkaukset, napituslista ja napit. 

Saas nähdä valmistuuko tänä vuonna?

Eilen olin KristiinaS:n luona tupareissa puikottelemassa ja siellä tapasin myös Anittan joka kertoi siivoilevansa lankojaan ja haluavansa eroon erinäisestä määrästä jämälankoja ja "puhumattomia". Niinpä sitten tänään tavattiin aamupäivällä kahvin merkeissä kera maukkaan täytekakun ja nappasin itselleni tällaisen valikoiman lankoja plus helmiä ja erikoistavarana vatupassin.  Näistä syntyy monta vauva- ja sytomyssyä. 

Vaihtarina lupasin kyläillä hänen luonaan ompelukoneen kanssa.

Viime vuoden lopussa ja vuoden vaihteessa on valmistunut muutamia neuleita, siniset sukat on itselleni ja muut lastenkokoiset lahjuksiksi.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Viikon varrelta!

Uusi vuosi vastaanotettiin perinteisesti koiravieraiden kera, Patu(labbis) ja Elli(kultainen noutaja) tulivat Sanchan(portugalin vesikoira) luokse paukkupakolaisiksi keskustasta. Etenkin Elli pelkäsi paukuttelua eniten tästä kolmikosta. Pieneen tupaamme mahtui ihan sopuisasti viisi aikuisihmistä ja kolme melko kookasta koiraa.

Joululiina valmistui uudenvuoden päivänä ja kokoa sille tuli 76 x 76 cm. Ihan passelin kokoinen pienelle ruokapöydällemme. Nuo reunakaitaleet olin ottanut kotoa mukaan niinkuin varoiksi jos vaikka tarvitsisi johonkin. Ne on leikattu kaitaleiksi jotain 6-7 vuotta sitten jolloin värkkäsin sellaisia joulupalloja joihin laitettiin 5x5 cm tilkkuja taiteltuina neuloilla styrokspallon päälle. Onneksi en ollut silpunnut näitäkin vaan sain niistä oikein sopivat kaitaleet liinan kirjavan keskustan ympärille.

(Ja niitä kaitaleita löytyy kyllä vieläkin erilaisissa kuoseissa.)

Alunperin liinan taustan piti olla valkoinen (valkoinen jäi sitten päällisen ja taustan väliin) mutta löysinkin sitten kangaslaatikosta punavalkoisen kankaanpalan ja sen myötä tuli idea ommella liina pussiin.  Kokemuksesta viisastuneena seuraavia mahdollisia liinoja en kuitenkaan aio enään pussiin ommella. Kerrokset vapaatikkasin koneella saumojen vierestä yhteen.

Sain ommeltua myös Marimekon raanu-pöytäliinan valmiiksi, tykkään
tuosta kankaasta todella paljon. 

Jo ennen joulua sain vanhemmalta Martta-ystävältäni housunpuntin lyhennyksestä lisäpalkkiona vasemmalla olevan ihanan vanhan tilkkukirjan ja itselleni ostin kirjakaupan alesta joululahjaksi nuo kaksi muuta.
Ensi jouluksi ehdinkin hyvin mielikuvamaistella Mysi Lahtisen jouluherkut
ja nyt on myös kahvipusseillekin vihdoin oma kirjansa ohjeineen.

Saunakotamme sai penkeille uudet mattonsa ja olivat ihan sopivan kokoiset.
(Vasta kuvasta huomasin että olisi pitänyt pestä noet pois penkin jaloista.)

Tälläinen Varmon kyläkaupan uusi/käytetty myymäläauto käy mökkitiemme varrella kerran viikossa. Auto on kolme metriä lyhyempi kuin tavallinen malli, kertoo paikallislehti ja se on näppärämpi kokonsa vuoksi kulkemaan talviaikaan myös mummojen pihoihin. Kesäaikaan käytössä on isompi auto koska silloin asiakaskuntaa kasvattaa mökkiläiset. Auto on otettu käyttöön 2.1.2013 ja meidän "pysäkille" se tuli ensimmäistä kertaa 3.1., hyvin sieltä löytyi tarvittavat syömiset sekä heräteostoksena lämpimät paikalliselta leipomolta kyytiin otetut karjalanpiirakat.

Mukavaa vuodenalkua kaikille!